Luit oikein: diabetekseen! Tämä asia on pyörinyt viime aikoina mielessäni paljon. Minulla oli raskausdiabetes. Olen ihan kohta 30. Minulla on kaksi lasta. Hänellä oli neljä. Hän oli kuollessaan 32-vuotias. Hänen kuollessa nuorin lapsista oli vain puoli vuotta vanhempi kuin minun tyttäreni. Hänen diabeteksensa selvisi vasta kuollessa. Minulla on vielä mahdollisuus estää omani puhkeaminen. Minun toinen tyttäristäni on nimetty hänen mukaansa (suvussa on ehkä 15 naista, joilla on sama nimi, mutta hänen mukaansa myös). Hänellä ja minulla on samannimiset tyttäret. Minun tyttäreni nimetty hänen tyttärensä mukaan. Meillä on monta yhdistävää tekijää. En tiedä, puhkesiko hänen diabeteksensä vasta raskauksien jälkeen vai oliko hänellä ollut se jo pitempään. Luultavasti hän oli sairastanut sitä vuosia, koska se oli siinä pisteessä. Minä jaan hänen perimästään 1/8. Hän ei ole ainut suvustani, jolla oli diabetes. Todellisuudessa mahdollinen diabeteksen periytymisprosentti on korkeampi.

Tämä isomummotapaus on saanut minut miettimään. Rakastan makeata ja rasvaista. Suklaata ennen kaikkea. Syön usein makeaa ilman, että syön suolaista ensin. Tämä oli jotain, mistä ravitsemusterapeutti varoitteli. Niin, kun raskausdiabetes puhkesi pääsin raskausdiabetesryhmään muitten mammojen kanssa. Sitä veti ravitsemusterapeutti. Mielenkiintoista oli huomata, että luulin tietäväni, mitä hän sanoisi. Hän käskisi laihduttaa. Mitä hän todellisuudessa sanoi oli, että ei makeaa ilman oikeata ruokaa ensin. Tummaa leipää pitäisi syödä paljon enemmän kuin olin siihen asti syönyt. Totta kai hän sanoi myös, että ainakin 10 % painoa pitäisi pudottaa. Lähtöpainoni raskauteen oli 88 kg eli 10 % olisi 8,8 kg. Minun siis pitäisi (nyt!) pudottaa paino ainakin 79 kilogrammaan, jotta diabetesriski pienentyisi.

Jatketaan vielä numeroilla. Annan tarkoituksella strategisia mittoja, jotta sinulla rakas lukijani olisi mahdollisimman paljon samaistumispinta-alaa. Painan nyt noin 90 kg. Olen 166 cm pitkä. Painoindeksi on siis 32,66, mikä on internetin mukaan merkittävän lihavuuden puolella. Minun pituiselle normaalipainon yläraja on 68,89 kg. Eli noin 22 kg pitäisi laihtua normaalipainon rajalle. Painoin noin vähän viimeksi 19-vuotiaana. Siitä on kymmenen vuotta. En muista, kuinka söin silloin. Valitettava tosiasia on, että luulen tämän olevan monen meistä ongelma. Olemme olleet normaalipainoisia niin kauan sitten, että muistot siitä, kuinka paljon sai syödä pysyäkseen normaalipainoisena ovat hämärtyneet.

Mistä minä tiedän, kuinka paljon voin syödä? Voisinko edelleen käyttää raskausdiabetesruokavalio-ohjeita? Imetys kuluttaa eri lähteiden mukaan noin 300 - 700 kCal vuorokaudessa (ks. esim. vau.fi, voice.fi, keventajat.fi). Raskaus puolestaan kuluttaa eri lähteiden mukaan noin 70 - 500 kCal vuorokaudessa (ks. esim. ruokatieto.fi, valio.fi). Aika lähellä siis kulutettavat energiamäärät. Jään miettimään tätä. Tämä painoasia ei ole millään tavalla uusi teema blogissani eikä elämässäni. Aiemmista kamppailuistani raskauskilojen kanssa voit lukea täällä:

www.unelma5.com/2018/12/laihduttaminen-raskaana.html

www.unelma5.com/2019/02/nakyyko-vauvamaha-laskin-alta.html

Diabetes voi oikeasti tehdä pahaa jälkeä. Haluan olla täällä kasvattamassa lapsiani mahdollisimman pitkään. (Tiedän tiedän, lääketiede 1940-luvulla oli eri kantimissa kuin lääketiede 2020-luvulla.) Rakastan herkkuja. Rakastan ruokaa. Monena päivänä minusta tuntuu, että en selviä ilman herkkuja  tästä jatkuvasta lapsikaaoksesta ja kitinästä, jota olen hoitamassa yksin - suurimmaksi osaksi. Pelkän laihduttamisen pointti on pysyä kohtuudessa, mutta diabeteksen estämiseksi olisi ehkä parasta olla syömättä herkkuja juuri ollenkaan. Nehän ne loppujen lopuksi vievät kehoa kohti diabetesta. Tämä aihe to be continued myöhemmissä postauksissa.

Lähteet

www.vau.fi/vauva/imetys/kuinka-paljon-imetys-kuluttaa-kaloreita/

www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-69552

keventajat.fi/terveys/imettavan-aidin-kevennys/

www.ruokatieto.fi/uutiset/efsa-julkisti-arvionsa-sopivaksi-energian-saanniksi