Olen jo pitkän aikaa halunnut päästä katsomaan näitä, joillain tavalla hieman pelottavia hylkyjä lähempää. En ollut tajunnut, että talvellahan se onnistuu. Eivät hylyt ole siitä mihinkään kadonneet. Yhtenä päivänä tyttöjen kerhon jälkeen päätin mennä maisema ajelulle tyttöjen kanssa ja kuinka ollakaan tämä näky tuli vastaan. Huom. tästä on joitain viikkoja aikaa. En enää suosittelisi menemään jäälle, mutta jos ensi talvena tulee kunnolla jäätä niin käykääpä katsomassa. Pistä navigaattoriin esimerkiksi Tolkkistentie 972 Porvoo, niin löydät perille. Sellainen vinkki kotimaanmatkailusta kiinnostuneille :)

Koronaan sairastumisen jälkeinen aika on ollut aivan erilaista kuin aiemmat vuodet sosiaalisen median sisällöntuottajana. Olen laistanut monista töistä, katsonut paljon telkkaria ja nukkunut enemmän kuin vuosiin. En tiedä, saanko sanoa tätä ääneen: Elänyt sellaista elämää, jota ehkä jotkut töihin yhdistettyä kotiäitiyttä kokemattomat luulevat minun koko ajan eläneen. Minusta tuntuu usein, että perheen ulkopuolisilla ei ole aavistustakaan, kuinka paljon olen töitä tehnyt nämä viimeisimmät pari vuotta.

Yhtäkkiä työpäivät ovat vaihtuneet korkeimmillaankin ehkä 6-8-tuntisiksi enkä ole tehnyt enää koko viikonloppua töitä. Älä ymmärrä väärin: Olen käynyt tekemässä kotisiivouksia, olen tehnyt muutamia mainoksia, mutta tilanne ei ole ollut kuten aiemmin. Oli hyvin tyypillistä, että aamu alkoi ennen lasten heräämistä someen liittyvillä töillä ja päättyi siihen, että menin pettyneenä muutamaksi tunniksi nukkumaan - pettyneenä siihen, ettei vapaa-aikaa ollut tänäänkään - toivoen, että vielä joku päivä. Tässä postauksessa haluaisin kirjoittaa auki muutamia aikasyöppöjä sosiaalisen median sisällöntuotantoon liittyen.

Mitä lasken töiksi? 

Viestittely ihmisten kanssa on tärkeä osa työtä alustalla, jota kutsutaan sosiaaliseksi mediaksi. Se on pakko mainita ensimmäiseksi ja loppujen lopuksi ehkä pitemmän päälle myös ratkaisevan tärkeäksi tekijäksi siinä, miten koko muu kuvio sujuu. Mainostajien kanssa viestittely. Kuittien toimittaminen kirjanpitäjälle. Arkisia juttuja. Valokuvaus. Kameran puhdistus, tyhjennys, lataus jne. jne. Tekstin tuottaminen sekä Instagramiin että blogiin. Kuvien muokkaus. Jälkimmäinen on itse asiassa yllättävän pitkä prosessi, koska kuvia otetaan yleensä paljon enemmän kuin, mitä julkaistaan ja on tyypillistä, että muutkin otetut kuvat jaetaan muokattuna alustoille, jos yritys kiinnostuu ostamaan niitä. Laitteiden fyysisten toimintojen suorittaminen käsiteltäessä isoja kuvia vie aikaa. Sillä aikaa, kun lataan kuvia muokkauspalvelusta puhelimeen, hengähdän tyypillisesti hetkeksi ja vien kännykän lataukseen samalla.

Mainosyhteistöihin hakeminen. Yhtä toteutunutta yhteistyötä kohti haen ehkä 10 eri yhteistyöhön. Viikossa teen normaalisti korkeintaan kolme yhteistyötä, mutta viime marraskuun jälkeen keskimäärin yhden. Voit kuvitella siis, että aiemmin kun tein jopa kolmea yhteistyötä viikossa, niin kuinka moneen yhteistyöhön olin edeltävinä viikkoina hakenut. 

Jokaiseen yhteistyöhakemukseen (siitä huolimatta, ettei yhteistyöhön pääsisi) tehdään suunnitelma sen toteutuksesta. Suurimmaksi osaksi kerrotaan siis storyjen ja reelsin idea sekä feediä varten otettavien kuvien sisältö ja se, mistä näkökulmasta tekstin caption kirjoitetaan ja yhteistyötä ylipäätään lähestytään. Aina pyritään löytämään yhteistyölle joku uusi ja mielenkiintoinen kulma. Sen lisäksi hakemuksissa usein kerrotaan, miksi tämä yhteistyö olisi sopiva juuri minun kohdeyleisölleni sekä aiemmat kokemukset tästä tai vastaavasta tuotteesta ja miksi tuote on juuri minulle tärkeä. Tyypillisesti kerrotaan omasta arvomaailmasta tuotteeseen liittyen.

Voi, lista on niin pitkä. Eräs pitkään aikaa vievää toiminto on hashtagien metsästys. Löysin taannoin siihen täydellisen sovelluksen, joka säästi ihan älyttömästi aikaa. No, se lakkasi toimimasta pari viikkoa sitten. Nyt olen taas joutunut metsästämään kissojen ja koirien kanssa toimivia hashtageja. Se on turhauttavaa ja vie paljon aikaa. Nyt jos ihmettelet, että miten niin hashtageja pitäisi etsiä, että eikö kuvaan voi, jos siinä on kirja, pistää hashtagiksi #kirja. Voi toki, mutta sillä hashtagilla voi olla vaikeaa saada kovin paljon kattavuutta muualta kuin omista seuraajista. 

Miksi kattavuutta pitäisi ylipäätään saada muualta kuin omista seuraajista? Sosiaalinen media toimii niin. Jos sinulla on sosiaalisessa mediassa 1000 seuraajaa, niin kuka takaa, että ne kaikki 1000 käyttävät tänään somea ja selaavat sitä tarpeeksi pitkään, että sinun postauksesi putkahtaa näkyviin saati sitten tykkäävät postauksestasi. Entäs jos oletkin löytänyt hyvät hashtagit ja yhden julkaisun määrä sinun tuhannella seuraajallasi onkin 7000? Entä jos niin käy monena päivänä viikossa tai kuukaudessa? Kerron lukuja, joita olen kuullut ihmisten saavan kuvillansa suhteutettuna seuraajamääriinsä. Eräällä sisällöntuottajalla on noin 8000 seuraajaa, mutta eräässä kuussa hänen kattavuutensa oli 200 000. Vastaavasti eräällä sisällöntuottajalla oli noin 2000 seuraajaa, mutta yhden kuvan kattavuus oli (käsittääkseni tutkisyöte + hashtagit + seuraajat) 45 000. Saatko kiinni?

Viime viikkoina olen joustanut kaikessa. Jopa tämän postauksen kirjoitan hutaisten. Jos joku asia tässä jäi epäselväksi hutaisuni takia, niin pistä viestiä tai kommentoi alle. Viesteihin olen kyllä vastannut edelleen pieteetillä. Vertaistuki after all on elämän asian suola.