Ostin tässä joku aika sitten kirpparilta nahkalaukun. Olen vähitellen päättänyt siirtyä kokonaan nahkakantaan, koska vuosien jatkuva kenkien ja laukkujen vaihto vähintään kerran vuodessa alkaa kyllästyttää. Niinpä minulla onkin nyt kaksi nahkalaukkua ja yhdet nahkakengät. Uusimman ostokseni löysin kirpparilta. En pidä niiteistä, joten vedin ne vain yksinkertaisesti pois. Mallikin oli hieman outo, joten päätin muokata sitä. Te, jotka olette koittaneet ommella paksua nahkaa kuitenkin tiedätte, ettei se ole mikään helppo homma ilman kunnollisia välineitä. Aluksi koitin ommella työnnelle neulaa sormustimella. Monta haavaa ja sivuunmennyttä pistoa myöhemmin paitsi totesin itsekseni, että tämän takia suutareita tarvitaan edelleen, otin myös järeät aseet käyttöön.
Alright. Tässä yksi kolmesta lihansyöjäkasvistani. Muutamat lehdet ovat menneet kiinni. Aluksi seurasin noin päivän ajan, että kiinnostuisivatko kärpäset kasvista ollenkaan. Eivät kiinnostuneet. Otin hiukan jotain ruuantähteen tatinaa (jota tiskialtaassa syövät kyllä oikein mielellään) ja laitoin sitä hieman lehdelle. Tatina houkutteli joittenkin tuntejen päästä kärpäset kasville, mutta vaikka kärpäset pörräsivät kasvilla, niin kasvi ei tehnyt mitään. Odotin vielä joitain päiviä. Pari lehteä oli sulkeutunut. Kuihtuneempia lehtiä avasin. Siellä sisällä ei ole yhtään mitään.
Totesimme mieheni kanssa, että luultavasti nämä kasvit ovat kiinnostuneempia hieman isommista kärpäsistä. Eivät välttämättä edes tajua, että siinä on kärpänen, kun nämä kärpäset ovat niin pikkuruisia. Isoja kärpäsiä ei näin korkealla kerrostaloasunnossa paljon näykkään. Jos löydämme asunnon maalta, niin kerron sitten ovatko normaalikokoiset kärpäset enemmän lihansyöjäkasvien mieleen.
Koska kärpäsiä on edelleen jonkin verran, niin otan seuraavaksi käyttöön erään Iltasanomien niksinurkan banaanikärpäskikan. (ks. linkki) Otan esiin lasin ja totean, että limpparia ei ole, ei väljehtynyttä eikä ehtaa. Etsin jääkaapista jotain sopivaa ja totean, että luultavasti nämä pienet ystäväiseni pitäisivät hillosta. Seuraavana testissä siis lasi, kelmu ja hillo.
Kommentti 28.9.2018
Nyt olemme asuneet omakotitalossa maalla jo melkein pari vuotta ja vastaukset ovat hyvin selvillä: Meillä on uusi lihansyöjäkasvi (samaa lajia kuin aiemmat) ja se ei ole saanut mitään kiinni - ei isoja kärpäsiä eikä pieniä. Kerron kyllä, jos se saa jotain kiinni! Mieheni nimesi sen Dimodeukseksi, lempinimi on Dimppa. Tuo nimi tulee siis sen oikeasta nimestä Dionaea muscipula. Mutta näihin banaanikärpäsiin liittyen on sanottava, että aika on kyllä niiden paras tappaja. Ehkä pitää vaan hyväksyä, että niitä on elo-syykuussa paljon ja sitten antaa niitten olla. Yrittää tietysti estää niiden pääsy ruoan tähteisiin ja roskiin. Mieheni oli lukenut artikkelin, jossa sanottiin, että pitäisi laittaa pussiin jotain niitä kiinnostavaa ja odottaa, että menevät pussiin ja sitten laittaa pussi nopeasti kiinni. No, sitähän me teemme jatkuvasti roskapussin kanssa.
Totesimme mieheni kanssa, että luultavasti nämä kasvit ovat kiinnostuneempia hieman isommista kärpäsistä. Eivät välttämättä edes tajua, että siinä on kärpänen, kun nämä kärpäset ovat niin pikkuruisia. Isoja kärpäsiä ei näin korkealla kerrostaloasunnossa paljon näykkään. Jos löydämme asunnon maalta, niin kerron sitten ovatko normaalikokoiset kärpäset enemmän lihansyöjäkasvien mieleen.
Koska kärpäsiä on edelleen jonkin verran, niin otan seuraavaksi käyttöön erään Iltasanomien niksinurkan banaanikärpäskikan. (ks. linkki) Otan esiin lasin ja totean, että limpparia ei ole, ei väljehtynyttä eikä ehtaa. Etsin jääkaapista jotain sopivaa ja totean, että luultavasti nämä pienet ystäväiseni pitäisivät hillosta. Seuraavana testissä siis lasi, kelmu ja hillo.
Kommentti 28.9.2018
Nyt olemme asuneet omakotitalossa maalla jo melkein pari vuotta ja vastaukset ovat hyvin selvillä: Meillä on uusi lihansyöjäkasvi (samaa lajia kuin aiemmat) ja se ei ole saanut mitään kiinni - ei isoja kärpäsiä eikä pieniä. Kerron kyllä, jos se saa jotain kiinni! Mieheni nimesi sen Dimodeukseksi, lempinimi on Dimppa. Tuo nimi tulee siis sen oikeasta nimestä Dionaea muscipula. Mutta näihin banaanikärpäsiin liittyen on sanottava, että aika on kyllä niiden paras tappaja. Ehkä pitää vaan hyväksyä, että niitä on elo-syykuussa paljon ja sitten antaa niitten olla. Yrittää tietysti estää niiden pääsy ruoan tähteisiin ja roskiin. Mieheni oli lukenut artikkelin, jossa sanottiin, että pitäisi laittaa pussiin jotain niitä kiinnostavaa ja odottaa, että menevät pussiin ja sitten laittaa pussi nopeasti kiinni. No, sitähän me teemme jatkuvasti roskapussin kanssa.