Tämä oli kolmas kerta katsomassa Jukolan viestiä livenä. Kaikissa viesteissä on ollut samoja piirteitä: valvotaan lähes koko yö, siirtymät on tosi pitkiä, jalat on rakoilla, ollaan säiden armoilla, sataa tai aurinko porottaa ja yöllä on kylmä - mutta kaikki silti ovat lähdössä seuraavana vuonna uudestaan. 

Paras osuus tänäkin vuonna oli se, kun kärki oli tullut maaliin tuntikausia aiemmin, suuri yleisö oli lähtenyt pois, TV-kamerat oli suljettu, maalikin oli sulkeutumassa ja odotettiin viimeisiä suunnistajia maaliin. Siinä vaiheessa kuuluttaja kuulutti tulijoiden nimiä ja joukkueita. Jokainen huomioitiin paljon yksilöllisemmin kuin isojen nimien ollessa vielä metsässä. Jokainen sai aplodit. Jokainen tuli maaliin voittajana.