Unelma 5: syyskuuta 2021

Voihan lapsiperheen sisustuskuvat!

9/25/2021

0 Kommenttia

Meidän perheen vaikeat vuodet

9/24/2021

Viime viikolla se ajatus tuli mieleen ensimmäistä kertaa: Se taitaa olla ohi. Pahin taitaa olla ohi. Ehkä ihan kaikista vaikein aika on sivuutettu. Helpotus ja samalla hailakka kysymys mielen perukoilla: Onko se tosiaan niin? Onko se ohi?

Mikä on ollut meidän perheen elämässä vaikeaa? Oikeastaan jokaista asiaa olen sivunnut joko Instagramissa tai blogissa, mutta on paljon asioita, joista en toisten ihmisten tietosuojan vuoksi voi puhua enempää. Se on ironista, koska samat asiat ovat niitä, joista pitäisi puhua. Minun pitäisi puhua ja teidän pitäisi kuulla. Asioita, joihin me voisimme olla vertaistukena toisillemme. Tämä foorumi on kuitenkin liian julkinen.

Yksi asia, josta voin puhua, on korona. Korona-aika oli itse asiassa tosi vaikea meidän perheelle. Hetken tuntui täysin mahdottomalta selvitä siitä. Monet ystävät ovat olleet iloisia koronasta. Mies on ollut kotona etätöissä. Hän on ollut enemmän mukana lapsiperhearjessa. Meillä korona ei vaikuttanut miehen työhön millään tavallaan. Lähes lomaton kolmivuoroviikkotyö.

Kun mietin, miten lähestyisin tätä aihetta, niin kaivelin vanhoja blogipostausluonnoksiani. Työstän monia tekstejä ja ajatuksia yhtä aikaa. Huomasin, että itse asiassa näistä otsikoista välittyy selkeä kaari. Näistä aiheista halusin kirjoittaa, mutten koskaan saanut tekstejä valmiiksi. Ehkä tämä avaa joitain ajatuksia.

Huijaanko raskauskilohaasteessa? 25.11.2019
Onko tämä syömishäiriötä? 23.12.2019

Mietin verraten onnellisia ajatuksia. Pystyin keskittymään ulkoisiin asioihin, kuten painooni. Tilanne oli tarpeeksi hyvä siihen. Tästä seuraavissa otsikoissa korona alkaa näkyä.

Paljon ajatuksia ja unettomia öitä 23.3.2020
Kun Instagram ahdistaa... 29.3.2020
Monet asiat alkaa olla merkityksettömiä 30.3.2020

Ensimmäinen kuukausi oli ok. Aluksi tuntui lomalta, mutta pikku hiljaa tilanne alkoi olla vaikea, raastava. Alkoi tuntua mahdottomalta selvitä.

Mä en ees tiedä vierastaako mun vauva 16.4.2020
Kuolin tänään tai ehkä eilen 28.4.2020
Olen 30, voin alkaa käyttää ryppyvoidetta 8.5.2020
Lihavat sitä ja lihavat tätä 10.5.2020
Voinko vastata ihmisten kysymyksiin totuuden? 20.5.2020

Ihmiset kysyvät, mitä kuuluu. En yleensä salaile asioita. En ole koskaan ollut mikään salailijatyyppi. Puhun raha-asiat avoimesti. Jos rahaa ei ole, niin sen voi minusta yhtä hyvin sanoa - - olen varsin julkisesti puhunut keskenmenosta...

Kesäkuussa tai ihan toukokuun lopulla alkoi olla ulkotoimintoja taas ja tilanne alkoi helpottua. En ollut enää kuollut. Kuitenkin tilanne oli usein edelleen hyvin vaikea.

Tuntui ihan ihmiseltä taas 25.5.2020

Näin sanoi yksi ystävä viitatessaan siihen, kun oli tehnyt jotain muuta kuin kotiäitiyttä hetken aikaa.

Lasten jälkeen en ole enää ihan varma 26.5.2020
Rauhoittaako rauhoittumispurkki uhmaikäisen? 1.6.2020
Miten helpottaa arkea lapsiperheessä, kun asiat kaatuvat päälle? 11.6.2020
Onko mobiililaite aina se pahis? 17.6.2020

Nykyisin, jos kaksivuotiaan tabletti ei ole ladattu, kun tulemme päivittäisten väsyttämisreissujen jälkeen kotiin, niin se on katastrofi. Ei hänelle, vaan minulle. Väsytän häntä leikkipuistoissa ja kerhoissa ja uimassa ja pihalla siksi, että saisin hänet pidettyä poissa kotoa. Kun hän on kotona sisällä, niin yritän pitää hänet tabletilla, koska se on kivuttomin vaihtoehto kodillemme ja pikkusiskolle.

Totesin, että ei: minun on vain toimittava sillä, mitä minulla on 6.7.2020
Voiko lasten jälkeen enää olla kaunis? Kauneuden palautus 21.7.2020

Tässä vaiheessa tapahtui jotain, mikä vei hetkeksi turvallisuudentunteen kokonaan. Se tuli ulkopuolelta, mutta vaikutti myös sisäpuolelle. Tämä on aihe, josta en voi sanoa paljoa. Ehkä jotain. Kaikki tuntui epätodelliselta. Kuin olisi se hetki, jota elimme, ja se toinen rinnakkaistodellisuus yhtä aikaa. Rinnakkaistodellisuutta pyrki blokkaamaan ja samalla sitä kävi koko ajan läpi. Epätodellisuuden tunne suojaa. Ja sitten elämä jatkuu. Elämä jatkuu kerättyjen kokemusten kanssa.

Hei mähän olen kuin Vihervaaran Anna! Miltä tuntuu, kun omista teksteistä tulee mainoksia? 23.11.2020
Minulla on rytmihäiriöitä päivittäin 2.12.2020
Kun kukaan ei kysy olennaista 28.1.2021

Ja sitten viimeinen kuukausi sitten:

En tiedä, onko minulla edes oikeus olla rauhassa 29.8.2021

Minusta tuntuu hyvin usein, että kaikki menee yli. Haluaisin elää jollain tavalla helpompaa, stressittömämpää, vapaampaa, vähemmän tapahtumarikasta ja toisaalta enemmän tapahtumarikasta elämää. Toisaalta olen hyvin onnellinen tästä elämästä. Vuodet ovat menneet nopeasti ohi, vaikka jokainen vaikea hetki on tuntunut äärettömän vaikealta ja äärettömän pitkältä. Varmasti klisee, mutta vaikeat vuodet ovat opettaneet paljon - opettaneet arvostamaan niitä hetkiä, kun kaikki on hyvin. Tiedän, että nämä kokemukset oli saatava.

0 Kommenttia

bloggaaja

Somettajan täytyy olla kaunis

9/17/2021

Aloitin kirjoittamaan tätä postausta otsikolla Bloggaajan identiteettikriisi tammikuussa 2020. Hymähdän ajatuksille, joita tuolloin ajattelin. Puolessatoista vuodessa on muuttunut paljon. En ole vieläkään ammattibloggaaja (Suomessa ei kovin montaa sellaista ole), mutta olen jo jonkin aikaa vastannut ihmisten kysymyksiin työstäni kertomalla, että teen osa-aikatyönä mainoksia yrityksille. Jos he kysyvät tarkentavia kysymyksiä, kerron myyväni yrityksille mainostilaa omiin somekanaviini.

Aloittaessani tätä postausta olin blogannut jo hyvän aikaa, mutta en ollut tehnyt yhtään kaupallista yhteistyötä. Niihin aikoihin en myöskään seurannut aktiivisesti niin monta somettajaa kuin nykyisin seuraan. Nykyisin näkökulma on eri ja syyt näkökulman muutokseen ovat aivan toiset kuin mitä luulin niiden olevan. Ajattelin, että olisi hauska korjata joitain omia vanhoja ennakkoluulojani.

1. Täydellinen sisustus

Bloggaajalla pitää olla täydellinen sisustus, koska se kuuluu täydelliseen ulkokuoreen, jota pitää näyttää ulospäin. Jotain sinne päin oli minun ennakko-oletus asiasta. Hah! Silloin en ymmärtänyt, että sisustukseen liittyy se älyttömän iso juttu, että kaupallista somea tekevän täytyy ottaa kuvia ja videoita joka päivä. Esimerkiksi muotibloggaajat, joitten mainostettava asia on yleensä vaatteet, voivat helpommin ottaa kuvat kaupungilla tai muualla kuin kotona, mutta suurin osa tuotteista, joita minä mainostan, olisi epäloogista kuvata kodin ulkopuolella. Hammastahna, shampoo, taikinaseos tai siteet Vanhassa Porvoossa? Nope.

Ja kyllä: Mainoskuvien täytyy olla siistissä ympäristössä otettuja, koska en tuota niitä kuvia itselleni vaan yritykselle. Jokainen yritys haluaa siistin imagon. Eli mitä enemmän kuvausympäristöksi sopivia huoneita kotona on, sen parempi. Tähän liittyy tietysti hyvin olennaisena osana myös valoistus ja ihan olennaisena luonnonvalon suunta. Jos joku kysyy, mitä tarkoitan sillä, että otan joka päivä mainoskuvia kotona, kun ei minulla ilmesty joka päivä mainosta. Käytännössä saatan kuvata montaa eri mainosta samana päivänä. Kuitenkin olen saattanut valmistella niitä jo monta päivää esimerkiksi siivoamalla ja järjestelemällä ympäristöä vain huomatakseni, etten ehdi ottaa kuvia vielä tänäänkään.

Sisustukseen liittyy toinenkin syy, jonka olen ymmärtänyt vasta tehtyäni somea pitemmän aikaa. Paras some on sellaista, joka inspiroi seuraajaa/lukijaa/katsojaa muutokseen omassa elämässä: tuottaa ajatuksia tai ideoita lukijassa, joka saa hänet toimimaan jollain tavalla ja inspiroitumaan siitä tai muuttamaan omaa ajattelutapaansa jollain tavalla. Tämä sekä hyvässä että pahassa, mutta yksi tärkeimmistä jutuista on siis inspiraatio. Se, että saa toisen ihmisen inspiroitumaan vaatii jotain inspiroivaa. Sotku voi olla inspiroivaa, mutta silloin siinä on oltava joku pointti. Esimerkiksi kuvat, joissa näytetään koti luonnollisessa tilassa ja vimosen päälle siivottuna, ovat hyvinkin inspiroivia.

Tavallaan ironista, että ollaan tultu samaan lopputulokseen, etten näytä päivittäin sotkuista kotiani (vain silloin tällöin), mutta syy on aivan eri kuin luulin bloggaajilla olevan.

2. Mielenkiintoiset asukokonaisuudet

Näillä sanoilla aloitin tämän postauksen alunperin: Let's face it. Olen maailman epäcoolein bloggaaja. Olen pullukka. Tämä olisi ok, jos olisin tyylikäs pullukka. Minulle mahtuu enää vain yksi asukokonaisuus, jota kutsun tyylikkääksi. That's it. Olen ei-cooleja-verkkapöksyjä ja liian pientä mainos-T-paitaa käyttävä pullukkakotiäiti.

Ironisinta on se, että minulla itse asiassa oli jo tuolloin ne vaatteet, joita käytän ehkä joka toisessa mainoksessa edelleen. Mitä useampia mainoksia olen tehnyt, niin sitä selvemmin olen huomannut, että itse asiassa asu on mainoksissa parempi häivyttää. Tällä tarkoitan sitä, että on parempi käyttää yksiväristä vaaleaa vaatetta, joka ei kiinnitä itsessään huomiota itseensä. Minkään epäolennaisen ei pitäisi viedä huomiota mainostettavalta tuotteelta. Tämän ymmärtämiseen meni aikaa.

Sen sijaan kuvat, joissa minä olen keskiössä ja joissa asukokonaisuudella tosiaan on roolia: Minulla on enemmän valokuviin soveltuvia vaatteita nykyisin, mutta kriiseilen vaatteiden vähyyden kanssa edelleen. Toisaalta nykyisin ymmärrän myös, että muuttamalla kuvien fokusta vaatteet menettävät merkityksensä.

Eli ennakko-oletus oli alunperin, että bloggaajalla pitää olla mielenkiintoisia tai ainakin siistejä asukokonaisuuksia. Olen edelleen sitä mieltä, että se helpottaa hommaa ja toisaalta tosiaan myös tiedän, että se on kierrettävissä.

3. Täydellinen ulkonäkö

Oletuksena, että bloggaajan pitäisi olla kaunis tai ainakin jollain tavalla miellyttävän näköinen. Haluaisin ajatella, että vain sisällöllä on merkitystä. Kuitenkin valitettavasti ennakko-oletukseni tästä asiasta on vain vahvistunut, mitä enemmän somea olen tehnyt. Toisaalta olen yhä selvemmin nähnyt, että kiinnostavaa voi olla myös erilainen ja kauneutta ei ole vain yhtä tyyppiä. Tähän täytyy huomauttaa myös, että somettajan ei tarvitse olla "kaunis" koko ajan. Silloin tällöin hoitamattoman ulkonäön näyttäminen ei kaada maahan, kunhan vaan seuraajalla on päässä kuva siitä, että se tietynnäköinen henkilöbrändi säilyy.

Näyttäisi selvältä, että parhaiten somemaailmassa menestyvät ne, joiden ulkonäössä on jotain mieleen jäävää: mielenkiintoista, kaunista, poikkeavaa, rohkeaa. Pitää olla joku tavaramerkki, jolla brändää itsensä. Vahva henkilöbrändi on somen tekemisessä keskeistä. Brändi muodostuu sekä sisällöstä että ulkonäöstä.

Heti samaan hengen vetoon on jatkettava, että mitä äsken sanoin ei koske kaikkea somen tekemistä. Esimerkiksi sisustus- tai ruokabloggaajat voivat olla varsin suosittuja ilman, että heillä on selvää vahvaa henkilöbrändiä. Se brändi voi olla sisällä siinä sisustuksessa tai ruoassa. Monen kuuluisan sisustusbloggaajan kuvat tunnistaa hänen julkaisemikseen ilman, että hän on koskaan näyttänyt esimerkiksi kasvojaan kokonaan. Sama koskee pääasiassa lasten kuvia julkaiseviin perhebloggaajiin. Kuitenkin minusta vaikuttaa, että kaikista suosituimmilla somettajilla on aina sisällön lisäksi myös vahva henkilöbrändi, jonka muodostaa myös tunnistettava ulkonäkö.

Nämä siis minun omia vastauksia minun omiin ennakkoluuloihin ja -oletuksiin ja kuinka ne ovat somen tekemisen myötä muuttuneet. Kun tekee tavoitteellista, kaupallista somea, näitä kysymyksiä tulee miettineeksi hyvin usein ja niitä on varmasti myös tarpeellista miettiä. Voin tehdä haluamaani sisältöä, mutta jos haluan muidenkin kiinnostuvan sisällöstäni, niin siinä on oltava jotain mielenkiintoista tai inspiroivaa. Yleensä kaikessa, mitä tehdään todellisella intohimolla ja antaumuksella, on jotakin jollekulle toisellekin ihmiselle inspiroivaa.

Ei ole välttämättä järkevää mennä virran mukana samaan suuntaan kuin kaikki muut, mutta on järkevää sekä kehittää itseään siihen suuntaan, mihin lopulta haluaa itse päätyä, että pyrkiä ymmärtämään syyt, miksi muut menevät siihen suuntaan, mihin ovat menossa. Tällä tarkoitan, että ilmiöt syntyvät usein vastareaktioina johonkin ja saattaisi olla hedelmällistä ymmärtää, miksi vastareaktio on syntynyt ja onko siinä jotain, mistä pitäisi oppia.

0 Kommenttia

instagram

Miten valita oikeat hashtagit Instagramiin?

9/13/2021

Teiltä tulee viikoittain, melkein päivittäin, kyselyjä Instagramin ongelmatilanteista. Totesin, että ehkä on aika postata jotain positiivisempaa Instagramiin liittyen. Instagramin hashtagit on aihe, josta on jo olemassa tuhansia postauksia ja luultavasti siitä tulee vielä tuhansia postauksia. Siksi en aio kirjoittaa mitään kaikenkattavaa tai kaiken korjaavaa. Kirjoitan vain jotain, mitä olen omien kokemusten perusteella huomannut. Tämä postaus menee siis lähinnä sisällöntuottajille ja yrittäjille, jotka yrittävät saada näkyvyyttä Instagramissa.

Ensinnäkin, mihin hashtageja ylipäätään tarvitaan? Hashtagit ovat sosiaalisen median keino koota yhteen jostain tietystä aiheesta kertovat postaukset. Ne ovat aihetunnisteita. Tämä "#" on hashtag eli risuaita-merkki. Hashtageja käytetään lähinnä julkaisun näkyvyyden nostamiseksi. Joskus hashtageja saatetaan käyttää saman aiheisten julkaisujen keräämiseksi yhteen tai antamaan lisätietoa.

Tässä yhteydessä on huomautettava, että sosiaalisen median algoritmi eli säännöt, joilla sosiaalinen media laskee esimerkiksi jonkin julkaisun näkyvyyden, on puhtaasti robotiikkaa - ihmisen koodaama sarja lainalaisuuksia. Se, kuinka paljon näkyvyyttä julkaisu saa, riippuu siitä, kuinka nopeasti ja millä tavalla ihmiset reagoivat julkaisuun. Jos julkaisu "näyttää" algoritmin sääntöjen mukaan kiinnostavan sen näkijöitä, niin se saa enemmän näkyvyyttä. Mainitsen tästä, sillä oikeat hashtagit julkaisuun eivät ole ainut tekijä - sisällön lisäksi - mikä vaikuttaa julkaisun lopulliseen näkyvyyteen. Hyvin keskeistä on julkaisuaika. Julkaisulle pitäisi olla ensimmäisen 20 minuutin sisällä Instagramissa yleisöä. Jos yleisösi on yleensä Instagramissa johonkin tiettyyn aikaan, niin se on paras aika julkaista. Yleensä huonoin aika julkaista on yö, jolloin iso osa ihmisistä nukkuu. Tietysti, jos kohderyhmäsi asuu Suomen ulkopuolella, niin julkaiset heille optimaalisen julkaisuajan mukaan.

Minun kohdeyleisölleni parhaat julkaisuajat ovat illalla 19-21 ja toiseksi paras aamulla 7-9. Tämä ei kuitenkaan ole kiveen hakattua tai toimi joka kohdeyleisölle. Puhun tässä omasta kohdeyleisöstäni, koska tunnen oman yleisöni parhaiten. Minun yleisöni aikoihin vaikuttavat muun muassa lasten nukuttamisajat.

Mennään takaisin hashtageihin. Se, mitä hashtagia olisi parasta käyttää ei ole täysin yksiselitteistä, mutta kaiketi optimaalinen hashtag olisi sellainen, jolla on paljon paljon seuraajia, mutta joka ei ole kuitenkaan liian yleinen. Tarkoitan, että esim. #tuoli ei välttämättä ole kiinnostava, mutta jonkin tietynmerkkinen tai -tyyppinen tuoli saattaa ollakin. Ei kannata välttämättä käyttää paljon käytettyä hashtagia vaan hashtagia, joka on tarpeeksi kiinnostava, jotta moni ihminen on klikannut Instagramin ehdotuksen seurata sitä tai jonka moni on itse ottanut seurantaan. Instagram ehdottaa käyttäjälle, joka on ollut kiinnostunut tietyn hashtagin sisältämistä postauksista, sen hashtagin seuraamista. Hashtagien seuraamiset näkyvät tilin seurattavien listalla ylimpänä.

Hashtageja on paras käyttää aina 30, maksimimäärä, per postaus. Jos siis on tarkoitus hakea kaikki näkyvyys, mikä vain on mahdollista saada. Instagramissa on myös kiellettyjä hashtageja, joita löytyy esimerkiksi täältä.

Mutta sitten itse asiaan. Mitä keinoja on löytää hyvät, paljon näkyvyyttä, tuovat hashtagit?

1. Kokeileminen

Ainut absoluuttinen keino löytää hyvät hashtagit on kokeilla postauksissa eri hashtageja. Kuitenkin jos yksi hashtag toimii tänään, niin se ei välttämättä toimi huomenna. Jotkin hashtagit voivat olla hetken aikaa hyvin suosittuja ja suosio voi sittemmin laimeta. Toiset hashtagit säilyttävät suosionsa pitempään. Esimerkiksi jonkin TV-ohjelman, trendin tai kriisin aikaan tähän liittyvät hashtagit ovat suosittuja, mutta myöhemmin niillä ei välttämättä ole enää yleisöä.

2. Hashtag-generaattorit

Tämä on helppo tapa saada ainakin jotkut hashtagit postaukseen, joista joku sitten saattaa olla yleisölle mielenkiintoinen hashtag. Hashtag-generaattoreita on paljon, mutta tässä yksi, joka sisältää myös suomenkielisen hashtagit.

3. Samasta aiheesta julkaisevien käyttämät hashtagit

Mitä minä teen usein etsiessäni hashtageja, on se, että mietin yhden hashtagin, joka liittyy mahdollisimman keskeisesti julkaisun teemaan ja haen hakukentästä julkaisuja sillä hashtagilla. Sitten käyn läpi sen hashtagin postauksia ja katson, kuinka paljon tykkäyksiä mikäkin sillä hashtagilla varustettu postaus on saanut ja etsin postauksesta muita hashtageja omaan postaukseeni.

Sivuhuomautus: Tykkäysten määrä ei ole suoraan verrannollinen postauksen saaman näkyvyyden kanssa. Usein mitään korrelaatiota ei edes ole, mutta tietysti jos julkaisulla on 100 tykkäystä, niin sen on joka tapauksessa nähnyt ainakin sata ihmistä. Jos tykkäykset on vastaavasti 1000, niin tietysti sen on nähnyt ainakin 1000 ihmistä. Omien kokemusteni perusteella tykkäysten ja näkyvyyden suhde on usein tyyppiä 1/10, mutta tämä on vain minun omien huomioiden perusteella. Minulla ei ole aiheesta mitään laajempaa dataa.

4. Selaa muiden seuraamia hashtageja

Aikaisemmin viittasin tähän, mutta mainitsen sen vielä omana kohtanaan. Instagramissa voi tilien lisäksi seurata myös hashtageja. Niinpä jos näet jonkun tilin seuraavan jotain tiettyä hashtagia, joka liittyy sinun julkaisuihisi, niin saattaisi olla järkevää testata sitä hashtagia postauksissa. Ehkä joku muukin käyttää samaa hashtagia. Annan tästä joitain tiettyihin aihepiireihin liittyviä esimerkkejä:

Lapsiperheaiheiset tilit

#minirodini #instamamasfinland #ministf #kidscrafts

Sisustus

#instagkodit #interior #stailaus #instablogitsisustus #nordicinteriorinspo #makuuhuoneensisustus #etuovisisustus #nordichome #scandiinspo #mynordichome #interiorinspiration #vihersisustus #scandinavianhomes #sisustus #everydaydesignfinland

Bloggaajat

#somevaikuttajatfinland #vaikuttajatfinland #flatlaylove #instablogit #instabloggaajatsuomi #instablogitfinland #brandrepsearch #brändilähettiläs #verkostoidutaan #instamutsit

Muoti

#lvffin

Matkailu

#visitlapland #ourfinland #karavaanarit

Luonto

#instanature #landscapelovers #suomenluonto

Ompelu

#sewingforkids #lastenvaateompelijat #lastenvaateompelu #saumanvara

Mielenterveys

#mielenterveys #personaldevelopment

Kauneudenhoito

#curlygirlsuomi #makeupartistworldwide

Liikunta

#workoutmemes

Luonnonsuojelu

#zerowastehome #mybestthriftfind

Arvonta

#arvonta #giveaway (Ei ole ehkä järkevää käyttää näitä kahta hashtagia feed-julkaisussa. Ovat laajalti seurattuja hashtageja, mutta sinusta tehdään huijaustili hyvin nopeasti.) #kilpailu

Tuossa listassa joitain esimerkkejä minun seurattavien seuraamista hashtageista. En ole tarkoittanut tätä listaa millään muotoa käytettäväksi sellaisenaan missään julkaisussa. Vaikka joku hashtag olisi paljon seurattu, niin se ei automaattisesti tee siitä näkyvyyden kannalta hyvää hashtagia tai hashtagia, jolla saavutat kohdeyleisösi. Se on usein kuitenkin hyvä alku ja testaamisen arvoinen.

0 Kommenttia

mielen tasapaino

Liian monta välilehteä auki

9/11/2021

Tajusin kirjoittaessani erästä toista postausta kalenteri edessäni ja tyttö vieressä selvästi kakalle haisten, että nyt on liian monta välilehteä auki. Välilehdet eivät ole vain kolmessa auki olevassa laitteessa edessäni, vaikka niissäkin on monta välilehteä auki jokaisessa. Välilehdet ovat minun mielessäni. Yritän kuvailla, mitä tarkoitan ja annan sitten muutamia keinoja, joilla olen vuosien varrella pystynyt pitämään ajatuksia ja itseni koossa.

Esimerkki kirjoitettu yhtenä nimeämättömänä päivänä: Tänään on yksi niistä päivistä. On ollut jälleen vaikea pitää koossa kaikkea. Kaikki, mitä aloitan, keskeytyy tai vaatii tietoa toisesta välilehdestä, laitteesta, kalenterista tai jostain muualta. Yliopistovuosista oli se hyöty, että opin kirjoittamaan paperille tehtäviä asioita ja ajatuksia. Pahimpina aikoina kirjoitin ajatukset paperille, jotka piti jossain vaiheessa ajatella loppuun. Tätä aihetta olen käsitellyt blogissa usein aiemminkin. Toistan itseäni. Listoja tehtävistä asioista teen edelleen viikoittain, useimmiten päivittäin. Asiat on jossain vaiheessa myös tehtävä ja ajatukset ajateltava loppuun, joten tässä keinoja, joita olen vuosien varrella käyttänyt saadakseni tehtävät ja ajatukset järjestykseen:

1. Post-it-laput
Aiemmin tein tätä paljon. Kirjoitin asiat yksittäin post-it-lapuille ja kiinnitin ne seinälle. Joskus nämä on tehtäviä asioita. Joskus ajateltavia ajatuksia, joskus huomiota vaativia ihmisiä, joskus ratkaistavia ongelmia. Post-it-lappu revitään pois, kun tehtävä on valmis. Kun post-it-lappu on poissa, niin ajatus/tehtävä/ongelma on poissa ja siitä voi päästää irti. Post-it-lappujen ongelma on se, että ne eivät toimi meidän lasten kanssa. Ne pitäisi saada katon rajaan, jotta lapset eivät pääsisi repimään niitä.

2. Keskity kolmeen tällä hetkellä olennaisimpaan - nelikenttä
Tämän takia meillä on usein sotku! Olen jo vuosia sitten oppinut, että tehtäviä asioita pitää priorisoida. Usein kirjoitan päivälle kolme tärkeintä tehtävää asiaa ja keskityn päivän aikana niihin. Se on minimi, kaikkein tärkeimmät, kiireellisimmät asiat. Ehkä tunnette ajatuksen nelikentästä, jossa on ruudut "tärkeää - kiireellistä", "tärkeää - kiireetöntä", "ei tärkeää - kiireellistä" ja "ei tärkeää - ei kiireellistä". Nuorempana käytin nelikenttää silloin tällöin saadakseni itselleni ison kuvan kokonaisuudesta. Tyypillisesti jokaisena päivänä kiireelliseksi nousee eri asiat. En ole kirjoittanut tätä moneen vuoteen ylös, vaikkakin edelleen suosittelen sitä muille. Sen sijaan visualisoin sen mielessäni edelleen silloin tällöin. "Tämä asia on kiireellistä ja tärkeää tänään" -tyyppisesti.

3. To-do-listat / to-think-listat
To-do-listan teen tämän päivän, joskus vain illan, ja seuraavan päivän ja seuraavan viikon tehtävistä. Joskus saattaa olla päivä välissä, jolloin on vähemmän asioita tehtävänä enkä tee sille päivälle to-do-listaa. On hyvin tyypillistä, että silloin myös unohdan jotain. Toinen lista, joka on vielä yleisluontoisempi ja jota en tee päivittäin, on erittäin hektisen ajan to-think-lista. Silloin listaan yksinkertaisesti ne asiat, joita en ehdi ajatella vielä. Joskus to-think-listan voi tehdä myös liian kuormittavista asioista, joita ei halua ajatella vielä. To-think-lista saattaa olla helpompi toteuttaa ajatuskarttana.

4. Ajatuskartta
Ajatuskarttoja olen tehnyt aikoinaan jäsentelemään sekä ajatuksia että huomiota vaativia asioita ja ihmisiä. Nykyään käytän ajatuskarttoja lähinnä jonkin asian, idean luomiseen. Joskus, nykyisin harvoin, käytän ajatuskarttaa ongelmien purkuun. Luomistyössä niitä voi käyttää ketjuina: Mikä tulee tästä ja tästä asiasta mieleen, ketju mielleyhtymiä. Sitten voi katkoa ne ketjun haarat, jotka vie väärään tai tarpeettomaan suuntaan.

5. Kirjoita ajatus heti ylös
Olin muutaman vuoden töissä opettajana. Sehän minun ammattini on. Siinä työssä pahinta on se, ettei ole koskaan vapaalla. Elämä on jatkuvaa ideoitten (ja ongelmien) pyörittelyä. Ajattelet: Voisin havainnollistaa tämän asian käyttämällä avukseni sitä ja sitä. Eräs kokenut opettajakollegani sanoi joskus, että hänellä on yöllä sängyn vieressä paperia, koska jos yöllä tulee idea, niin se kannattaa heti kirjoittaa ylös. Idean mielessä pitäminen valvottaa turhaan. Sen menettäminen puolestaan harmittaa. Jos mieli on kaaos, niin saatan kirjoittaa vain yksittäisiä sanoja ylös.

6. Kalenteri
Nykyisin käytän asioiden jäsentelyyn lähinnä kalenteria, jossa minulla on sarakkeet erikseen kuukausittaiselle, viikoittaiselle ja päivittäiselle to-do-listalle. Päivittäisen sisällä saattaa joskus olla vielä pienempiä muistilistoja, joista osa saattaa olla enemmänkin ajatuksia kuin tehtäviä asioita.

En kirjoita näitä asiantuntijana vaan yksinkertaisesti siksi, että tämä aihepiiri on jatkuvasti esillä omassa elämässäni. Minusta tuntuu, että olen asiantuntija mielen, ajatusten, kognition kaaoksesta. Olen asiantuntija siinä, miltä tuntuu, kun en pysty enää löytämään punaista lankaa. Kaikkea on niin paljon, etten pysty räpiköimään kaiken sen läpi. Lopulta tuntuu, etten ole saanut mitään aikaiseksi. Yritän jatkuvasti saada kaikkea järjestykseen siinä onnistumatta. Joskus täytyisi kirjoittaa ylös, mitä kaikkea kolmea asiaa teen yhtä aikaa, jotta voisin muistaa ne kaikki.

Parhaiten mieli pysyy kasassa hetkinä, jolloin lapset nukkuvat. Heidän sähellyksensä aiheuttaa minulle jumeja. Suo, jossa rämmin pääsemättä eteenpäin. Aika ajoin niitä hetkiä, jolloin molemmat lapset ovat nukkumassa, ei ole ollenkaan. Se tarkoittaa, että olen saattanut olla viikon suossa pystymättä ajattelemaan hetkeäkään selkeästi. Se on klisee, mutta jossain vaiheessa pitäisi pystyä tyhjentämään mieli kokonaan. Ei uusia ajatuksia, ei ideoita, jotain, mikä veisi ajatukset pois kaikesta reagointia vaativasta.

0 Kommenttia

lapset

4- ja 2-vuotisneuvolakuulumiset, tulossa pitkä tyttö?

9/04/2021

0 Kommenttia

kasvatus

... ja näen kuinka meitä tuijotetaan

9/03/2021

Tiedättehän suomalaiset kaupassa? Kukaan ei puhu kenellekään mitään. Siellä käydään livahtamalla mahdollisimman nopeasti ja hiljaa, kuin varkain. Tykkään aamun ensimmäisistä vuoroista. Vanhat ihmiset ovat nuoria ystävällisempiä, ymmärtäväisempiä, armollisempia. Eivät enää tuomitse.

Tänään menin kauppaan tyttöjen kanssa iltapäivällä heidän kerhon jälkeen. Asumme kaukana kaupungista ja valitettavasti paketit usein ohjataan kaupungin, Porvoon, suurimpaan kauppaan, Citymarkettiin. Ja meillähän tulee paketteja useimmiten monta viikossa. Hoitaisin mielelläni kauppareissun muualla ja olisi helpointa, jos paketit tulisivat automaattiin. Automaatit ovat usein täynnä eikä yhteistyöpakettien toimituspaikkaa voi usein itse valita. Asumme kaukana kaupungista, joten minun ei kannata ajaa erikseen kaupunkiin. Yhden reissun pituus on noin 30 km.

Niinpä jälleen kerran löysin itseni kauppareissulta Cittarista ja hakemasta pakettia. Heti parkkipaikalla tajusin, että meillä oli mukana vain meidän jättikokoiset kaksostenrattaat. Ihmiset kommentoivat ja tuijottavat niitä, kun kuljemme niiden kanssa. Niiden päällä oli tytön polkupyörä. Totesin, että otan tytöt ilman rattaita. Kävimme ensin eräässä toisessa kaupassa. Tarkoitus oli vain kipaista siellä ja hakea juuri se asia, mikä pitikin.

Meidän juuri kaksi vuotta täyttäneen tytön kävely oli kovin verkkaista. Siinä vaiheessa, kun tämä reissu oli kävelty, alkoi olla selvää, että tytöt eivät jaksaisi syömättä näin pitkää reissua kotiin asti (kävelymatka ehkä 700 metriä yhteensä). Poikkesimme Heseen. Tytöt söivät siellä ruoan lisäksi minipehmikset ja lähdimme kävelemään Cittariin. Cittarissa oli myös päivän selvää, että molempien tyttöjen pitäisi olla kärryissä sisällä. Väsymys ja kiukku alkoivat olla liikaa.

Ja sitten se alkoi:

- Mä haluun jätskiääääää!! Ryhmä Hau -jätskiäääää....

- Te saitte juuri jätskit eikä tuollaisella kitinällä voi muutenkaan saada jätskiä.

- Mä haluun jätskiääääää!! Ryhmä Hau -jätski-ää-ä-ää-ä-ää... Mä käyttäydyn hyvin. Jätski unohtuuuuuiiiiii. Mä osaaaan käyttäytyäää.

Sitä kesti ehkä noin 15 minuuttia, mutta aika tuntui paljon pitemmältä. Aika tyypillinen pikkulapsitilanne sinänsä. Kun kerroin tästä Instagramissa, niin jälleen sama palaute: Tämä on perussettiä. Ainut keino, millä lapsen saa hiljaiseksi on ostaa hänelle jätski. Muita keinoja ei ole. Kun raivari on tullut, niin sitä ei hillitse mikään. Lopulta ne vain "kuluvat" pois. No, ostinko hänelle jätskin? En tietenkään. Mitä kasvatusta se olisi ollut?

Niinpä sitten kävelen ympäri kauppaa huutavan lapsen kanssa ja näen kuinka meitä tuijotetaan. Yritän saada kaiken mahdollisimman nopeasti kärryyn ja päästä mahdollisimman huomaamattomasti livahtamaan kaupasta. Tiedän, että minua paheksutaan. Huono äiti, ei saa lasta hiljaiseksi. Suomalaisten tärkein perushyvä: ei pidä liikaa meteliä.

Yritinkö edes saada häntä hiljaiseksi? Totta kai hyssyttelin ja sanoin, ettei näin voi käyttäytyä ja että huomasiko tyttö, kuinka ihmiset tuijottavat. Miettivät, mikä hänellä on vikana ja ei jätskiä voi saada tällaisella käytöksellä jne. jne. Tiedän, ettei tämäkään ole paras lähestymistapa, mutta olen luovuttanut jo pari vuotta sitten. Jossain vaiheessa oli selvää, että huutokauppareissut täytyy vain kestää - tai olla nälässä. Jokainen kauppareissu ei ole enää huutoreissu, mutta edelleen on se vaara, että jostain tulee sellainen.

Tunnen huonoäitileiman takaraivossani. Vain vanhimmat ihmiset tuntuvat ymmärtävän. Ymmärtävät, ettei jokainen hetki, äiti, lapsi voi olla täydellinen. En kuullut, mitä kassatyöntekijä sanoi enkä kehdannut kysyä. Minun oma sukupolveni on se tuomitsevin. Siltä minusta aina tuntuu. Kaikista eniten tuomitsevat lapsettomat, toiseksi eniten ne, joitten lapset ovat nuorempia tai viilipyttyjä. Mikset pistä kuriin tuota lasta? Lapsilla pitää olla selkeät rajat ja heidän pitää totella. Entä jos minä olen antanut heille selkeät rajat ja käyttänyt jo kaikkia keinoja? Entä jos ainut keino on antaa lapsen huutaa huutonsa, jotta hän oppii sietämään pettymyksiä? Jotta hän oppii, että huuto ei ole paras keino saavuttaa haluamaansa tai ettei hän huutamalla saa tahtoaan läpi.

Kaikki, mikä sen huudon taustalla on ei näy ulospäin. Tällaisissa merkeissä alkoi meidän viikonloppu. Kotiin päästyäni aloin jälleen googlettaa Holiday Clubin hotelliöitä ja MLL:n lastenhoitopalveluja.

Kuvat: Masked Singer Suomi -mainoksesta Instagramissa. Löytyy täältä.

0 Kommenttia

Voihan lapsiperheen sisustuskuvat!

Meidän perheen vaikeat vuodet

Somettajan täytyy olla kaunis

Miten valita oikeat hashtagit Instagramiin?

Liian monta välilehteä auki

4- ja 2-vuotisneuvolakuulumiset, tulossa pitkä tyttö?

... ja näen kuinka meitä tuijotetaan

Emiilia

Seuraa

Blogiarkisto

Mainos