Mieheni sanoi taikasanan - perheen rahankäyttö

by Emiilia - 7/04/2020

Olimme tänään jälleen nukuttamisajelulla. Mieheni tekee kolmivuorotyötä ja tyttöjen nukuttamisaika on hyvin lähellä hänen yövuoronsa töihinlähtöaikaa. Kahden pienen nukuttaminen yhtä aikaa on hyvin vaikeaa ja peräkkäin nukuttaminen myöskin hyvin hyvin vaikeaa. Jos joudun nukuttamaan heidät, niin ajan heidät aina nukuksiin. Tällä kertaa kello oli jo niin paljon, että mieheni tuli mukaani juuri ennen töihin lähtöä.

Tämä on vain yksi niistä asioista, joissa joudun soveltamaan, koska halvempaa toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt. Keväällä meidän perheen tilanteen kaaduttua pahemman kerran päälle aloin miettiä, kuinka pystyä helpottamaan kaikkea. Olen ostanut valmispuuroja ja tyttäremme syövät niitä yleensä päivittäin. Samoin syömme välipalakeksejä, käytämme aika ajoin kertakäyttöastioita, syömme Hesburgerissa ja ajamme autolla leikkipuistoihin ja kerhoihin päivittäin. Lähin leikkipuisto, jossa käymme, on 9 km päässä ja kauimmaisin 18 km päässä. Käymme usein kaksi kertaa päivässä leikkipuistossa. Tässä listassa vain muutama asia, johon käytämme ylimääräistä rahaa, jotta elämämme olisi helpompaa.


Istuimme siis mieheni kanssa autossa ja kävimme sen keskustelun jälleen. Jäin vanhempainvapaalta hoitovapaalle huhtikuussa. Miehelläni puolestaan on tällä hetkellä hyvä työpaikka, mutta työsopimus jatkuu tällä hetkellä vain elokuun loppuun. Kysyin rahatilanteestamme tällä hetkellä. Miinus- vai plusmerkkinen? Miinus, ilman työttömyyttäkin.

Päivällä tultiin kotiin ja menin herättämään miestäni hänen yövuoronsa päiväunilta. Kun tulin meidän makuuhuoneeseen, näin että luukku katon alle oli auki. Sängyn päällä oli tikkaat. Yritin huudella miestäni ja ihmettelin, miksei hän vastaa. Sitten tajusin, että hän on katolla eikä välitilassa. Tänään (kirjoitan tätä tiistaina) satoi. Päivö-myrsky. Vesi oli tullut sänkyyn hänen siinä nukkuessaan. Mies oli katolla korjaamassa reikää pitumilla. Pitäisi kysyä lainaa pankista, mutta jos talous oli jo valmiiksi miinusmerkkinen ja mies jäämässä työttömäksi...


Älä vaivaudu kertomaan, missä asioissa voisin säästää. Kun odotin 10 kuukauden ikäistä kuopustamme, mieheni jäi työttömäksi. Olen mestarisäästäjä. Leivoin sämpylöitä, pannukakkua, säästin kaikessa. Sitten tuli raskausdiabetes ja ruokavaliotani oli pakko muuttaa. Rahaa kului entistäkin enemmän. Olimme lopulta 4-5 kuukautta kokonaan ilman rahaa. Elimme luotolla. Silloin helpotusta oli kuitenkin tulossa, koska olin raskaana ja "jäämässä" äitiyslomalle eli saamassa hoitorahan sijaan äitiysrahaa. Entäs nyt? Olen valinnut kotiäitiyden, mutta voinko valita sen jatkossakin? Onko esimerkiksi terveys kotiäitiyden hinta? Paljon kysymyksiä ilman vastauksia. 

Mainos

Saattaisit pitää myös näistä

6 kommenttia

  1. Raha on aihe joka stressaa kun sitä ei ole ja joutuu ajattelemaan väkisinkin joka päivä sitä. En aio antaa säästämisvinkkejä, haluan sanoa että voin kuvitella tilanteesi, olen ollut vastaavanlaisessa elämäni aikana. Paljon sympatiaa ja jaksamista!

    VastaaPoista
  2. Tuossahan tuli jo valtavan monia asioita, missä rahaa saisi säästymään. Yksi perhe ei kaiketi tarvitse kahta autoa, mikäli toinen hoitaa lapsia kotona. Rahaa säästyy vuodessa helposti jopa tuhansia euroja. Lisäksi ylimääräiset ajelut (kuten lasten nukuttamisreissut) ovat rahan hukkaa. Onko lähipuistoa, missä voi käydä pyörällä/vaunuilla? Miksi puistossa täytyy käydä noin usein, mikäli ainoa puisto on pitkällä? Lasten kanssa voi monipuolisesti tehdä kaikkea muutakin. Pikaruokalassa syöminen on kallista ja liian usein myös todella epäterveellistä. Välipalaksi keksien sijaan käy voileipä ja hedelmät, mitä kotoa joka tapauksessa löytyy. Puuron keittää itse pikapuuroa monta kertaa edullisemmin.

    Mitä tulee kahden pienen lapsen nukuttamiseen, niin se on ongelma, mikäli siitä tekee sellaisen. Kyllä ne pienetkin lapset nukkuu sänkyyn, kun vain alkavat nukahtaa sinne. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi. Lähin leikkipuisto on noin 10 kilometrin päässä meiltä eikä pyörätietä perille asti ole. Päiväkodin piha on lähempänä, mutta se toimii vain silloin, kun päiväkoti ei ole auki. Sinne on vähän yli kaksi kilometriä ja siellä käymmekin silloin tällöin. Siellä ongelma on se, että siellä ei ole kavereita leikkimässä, niin tyttö ei kauan jaksa. Sitten kun tulemme sieltä kotiin, niin hän ei ole saanut tarpeeksi aktiviteetteja, joten pitäisi lähteä vielä sen jälkeen leikkipuistoon. Kaipaa seuraa. Kävelymatkan päässä meiltä on tasan meidän piha, hiekkateitä, ruohokenttä, hiekkakenttä ja tosiaan tuo päiväkodinpiha. Edes sellaisia metsiä, jotka eivät olisi jonkun muun pihaa ei ihan lähellä ole. Maalla on vähän eri kuin kaupungissa. Sama ongelma koskee siis ruokia. Jos lähdemme kaupunkiin, niin rahallisesti meidän pitää olla siellä pitkän aikaa (jokainen matka maksaa). Tyypillisesti siellä pitäisi syödä aamupala, lounas ja välipala ja sitten on suunnilleen aika, kun tulemme kotiin. Aamupala siksi, että yleensä tyttö on aamupalaan mennessä, niin villinä, että on helpointa syöttää se hänelle, kun on sidottuna autoon. Voileipää tyttö saattaa yhden noista syödä, mutta hän on todella huono syömään yhtään mitään. Välillä ostan kaupungista hänelle nakkeja ruoaksi. Mitään muita valmisruokia hän ei suostu syömään. Mutta usein haen hänelle ranskalaiset, niin maksaa suunnilleen saman verran eikä tarvitse koko jengiä tapella autosta pihalle ja takaisin autoon (se on aina taistelu). Vastauksesi toimisivat hyvin kaupungissa, rauhallisten lasten kanssa, tukiverkkojen ollessa mukana tai lasten käydessä päiväkodissa tai isän ollessa enemmän mukana arjessa. Näiden kaikkien puuttuessa jostain kohti on pakko soveltaa ja yleensä siihen kuluu rahaa.

      Ai niin ja mainitsit sen, että toista autoa ei tarvita. Meiltä on 1,5 kilometriä lähimmälle bussipysäkille ja sieltä liikennöi vaan kaukobussit. Lähiliikennettä ei ole. Minulla on kaksivuotias, joka lähtee ihan heti juoksemaan, jos en pidä hänestä kiinni ja vauva, joka ei osaa vielä kävellä. Ja vieressä on tosiaan isotie eli kaksivuotiasta ei voi päästää juoksemaan. Eli samalla kun laitan lastenrattaat kokoon ja lastaan ne bussin alakertaan minun pitäisi saada pidettyä vauvaa sylissä ja pidettyä kiinni kaksivuotiaasta, ettei hän karkaa mihinkään. Ehkä pystyisin juuri ja juuri jalalla seisomaan kaksivuotiaan jalan päällä, niin ettei hän pääsisi mihinkään, mutta minun pitäisi rattaita lastatessani aina siirtää kaksivuotiaan jalkaa, jonka päällä seisoisin, lähemmäs bussia. Eli ehkä me ei tarvita toista autoa!

      Mitä nukuttamiseen tulee, niin voin toki antaa toisen tytöistä vaan huutaa ja joka ilta jompikumpi tytöistä huutaakin toisessa huoneessa, vaikka isä olisikin paikalla. Ongelma on vaan se, että niin pitkään kuin huudatamme toista viereisessä huoneessa, niin toinen ei saa nukuttua viereisessä huoneessa. Ja jos ovat samassa huoneessa, niin ongelma on tietysti pahempi. Kaksivuotias osasi aiemmin nukahtaa minun viereen ilman huutoa, mutta kun vauva on ruvennut riehumaan sängyssä suostumatta nukkumaan, niin isosiskokaan ei pysty enää rauhoittumaan.

      Mutta kiitos joka tapauksessa viestistäsi. Arvostan sitä, että ajattelet meidän parasta, vaikka käytännössä meidän tilanne onkin vähän vähemmän yksinkertainen kuin ehkä ensin ajattelisi :)

      Poista
  3. Hei, tosiaan tarkoitus ei ole aliarvioida tilannetta mitenkään. Meillä 15 ja 17 syntyneet, itse päävastuussa arjen pyörityksessä, kun mies opiskelee ja tekee töitä sekä remontoi vuokra-asuntoja. Joten arkisin saatan olla 24/7 lasten kanssa ja näin ollut aina.
    Siksi ajattelin tuoda näkökulmaa mm. nukuttamisasiaan, sillä itsellä kokemusta huutavasta vauvasta ja riehakkaasta 2-vuotiaasta. Ja ovat ihan aina nukkuneet samassa huoneessa, kun meillä vain kaksi makuuhuonetta.

    Emme itsekään asu kaupungissa, kuten ehkä oletit. Asutte siis maalla? Voittehan kysyä lupaa muiden metsissä kulkemiseen ja niissä saa jokamiehenoikeudella liikkuakin. Näin ei leikkipuistoa tarvitse edes päivittäin ja ajoa tulee vähemmän, kun ilmeisesti teillä toinen auto on välttämätön. Metsässä lapset oppivat monia taitoja ja purkavat energiaa, kuitenkaan noin pienet ei kavereita osaa joka päivä kaivata vaan heidän kanssaan saa ajan kulumaan muutenkin.

    Oletko kokeillut kaupunkiretkille mukaan omia ruokia? Ruokatermariin saa tehtyä lämpimän ruuan valmiiksi ja sen voi syödä vaikka puistossa tms. Vaatii vähän vaivannäköä, kun aterimet tulisi olla mukana, mutta pidemmän päälle säästää mukavasti, jos oletus on, että kaupungissa noin kaksi tai kolme kertaa pitäisi syödä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin asumme siis peltojen keskellä. Metsäänkin pitäisi mennä autolla. Sitä olen usein harmitellut, ettei tosiaan ole edes sitä kävelymatkan päässä. Naapureitten pihoilla (meilläkin joku öö olisiko viisi puuta) ja sitten jonkun 3 km päässä on moottoritie, niin sen läheisyydessä on kanssa metsää ja ison tien varressa ja junaradan varressa, johon pitäisi ajaa autolla, koska sitä tietä en lähde lasten kanssa kilometrikaupalla kävelemään. Olen etsinyt täällä metsää. Ihan marjassa tai sienessäkin olisi kiva käydä. Autolla on mentävä, jos meinaa. Ja siis autolla ollaan menty marjoja etsimään lähimetsiin (kilometrien päässä), niin nekin ihan täysiä ryteikköjä ja tosiaan aivan liian lähellä junarataa tai teitä. Joutuisin niissä metsissä kantamaan molempia. Kantoreppu toiselle, mutta entä toinen. Peltoja meillä on paljon, mutta ne ovat viljeltyjä, joten ei ehkä kiva, jos siellä juoksentelee lapsia. Niin ja sitten siellä on tietty punkkeja. Meidän lähiympäristö on oikeasti tosi vaikea lasten viihdytys ympäristö. Minäkin kun olen aiemmin ollut lastenhoitajana perheessä, niin käytiin justiinsa metsissä ja esim. hautausmaalla kävelemässä. Kun muutettiin tänne ja saatiin esikoinen, niin aloin huomata, että täältä puuttuu kaikki sellainen. Ennen lapsia sillä ei ollut niin edes väliä.

      Ruoista. Minulla on eväät lapsille mukana poikkeuksetta joka päivä. Sunnuntaisin ollaan silloin tällöin kotona koko päivä - siis kotipihassa ja sisällä (ne ovat aina niitä vaikeimpia päiviä). Mutta lämpimiä ruokia ei ole tullut mieleenkään ottaa mukaan kaupunkiin. Tyypillisesti meillä on leivät ja vihanneksia, välipalakeksejä ja vauvalle pilttejä ja puuroja. Pitää miettiä, että olisiko joku lämmin ruoka, jonka voisi ottaa mukaan..

      Poista