Miten valmistautua synnytykseen?

by Emiilia - 2/10/2023


Rv 35. Neuvolassa hoitaja kysyi, miten olen valmistautunut synnytykseen. Aloin miettiä, että millaista valmistautumista hän tällä kysymyksellä tarkoitti. Niinpä laadin listan asioista, jotka synnytykseen valmistautuessani otan huomioon ja kirjoitan tähän kahden vauvan, kahden synnytyksen ja kahden keskenmenon kokemuksella asiat, jotka oikeasti koen tarpeelliseksi tässä prosessissa.

1. Hankinnat
Kun ajattelen asioita, joita vastasyntyneen vauvan kanssa oikeasti tarvitaan, niin ne ovat tässä: turvakaukalo, kaukalopussi (jos on kylmä), pinnasänky, vaatteita, tutti (0-2 kk), vaippoja ja vaunut/rattaat. Sen lisäksi on muutama asia, joiden ajattelen olevan tarpeellisia varmuuden vuoksi ja oman mielenrauhan takia, mutta joita ei välttämättä tarvita: rintakumi, tuttipullo, äidinmaidonkorvike ja Owlet-sukka. Rintakumeja saa sairaalasta, mutta ainakin meidän ensimmäisen vauvan kohdalla heidän tarjoamat rintakumit olivat aivan liian isoja. Ensimmäinen lapsi oppi imemään vasta seitsemänkuukautisena. Häneltä leikattiin kielijänne, mutta sekään ei auttanut. Toisen imetys sujui hyvin alusta lähtien.

Tuttipullo ja äidinmaidonkorvike. Miksi, jos vauvaa imetetään? Saattaa tulla se hetki, että olet epätoivoinen. Imetys ei suju ja vauva huutaa. On parempi olla vaihtoehto olemassa, koska se epätoivon hetki voi tulla yöllä tai aikana, jolloin on vaikea lähteä hakemaan mitään kaupasta. Toinen seikka on se, että minusta henkilökohtaisesti on parempi, että vauvalle opetettaisiin myös tuttipullosta syöminen. Tällöin äiti on vapaampi. Ne voi olla pitkät alkukuukaudet vauvan kanssa, jos ei ole mahdollisuutta, että vauva olisi edes hetken isänsä kanssa.

Owlet-sukka. Mikä? Miksi? Tämän virallinen nimi taitaa olla Owlet Smart Sock. Tiedän, että ne ovat kalliita, mutta jos saatte jostain sellaisen käsiinne, niin suosittelen hankkimaan sellaisen jo ennen lapsen syntymää. Meillä on myös jatkopaketti, jolla lapsen oksennustaudit ja sairastelut pystyy valvomaan viisivuotiaaksi asti. Vastasyntyneen vauvan kanssa sinua pelottaa nukkua öisin, kun pelkäät, että vauvalle sattuu jotain. Silloin on älyttömän paljon helpompaa sen sijaan, että heräilisit jatkuvasti katsomaan, että hengittääkö vauva, pistää vauvalle sukka jalkaan, joka vahtii vauvan hengittämistä puolestasi. Se on sinun oman nukkumisesi ja mielenrauhasi takia. Jaksat yösyöttöjä paljon paremmin, jos ei tarvitse herätä niiden välissäkin tarkistamaan vauvan hyvinvointia.

No, onko meillä kaikki listan asiat hankittu? Äidinmaidonkorvike, 0-2 kk tutti ja vaipat puuttuu. Tutista vielä se, että kaikissa ohjekirjoissa sanotaan, ettei vauvaa pidä opettaa imemään tuttia ennen kuin joidenkin viikkojen päästä syntymästä, ettei imeminen häiriinny. No, minä ainakin haluan varmistaa, että vauva oppii imemään tuttia, koska minua ei kiinnosta olla hänelle vuotta tuttina. Siksi aion tämänkin vauvan kohdalla aloittaa tutin käytön pian synnytyksen jälkeen. Meidän vauvat ovat minusta myös syöneet helpommin tuttipullosta sen takia, että ovat osanneet syödä tuttia. 

Ja jottei syntyisi väärää käsitystä, niin meidän vauvoille ei siis ennen yhtä vuotta ole missään vaiheessa annettu tuttipullosta äidinmaidonkorviketta mitenkään päivittäin tai viikoittain tai edes kuukausittain. Tuttipullosta on annettu äidinmaidonkorviketta ne muutamat hassut kerrat, kun isi tai sukulaiset ovat hoitaneet vauvoja. Olen imettänyt heitä vuoden ikäisiksi ja kiinteät on aloitettu vähän ennen kuin he ovat olleet neljä kuukautta. Kiinteät olemme aloittaneet heti, kun yöheräilyt ovat alkaneet/pahentuneet. Molempien vauvojen kohdalla tuli hetki hieman ennen neljää kuukautta, että 2-3 yötä putkeen vauvat heräsivät useammin syömään maitoa. Siitä tiesin, että nyt on aika antaa kiinteitä. Molempien vauvojen kohdalla se toimi. 

Nämä kaikki ovat vain minun omia kokemuksia meidän kahden vauvan kanssa ja tiedän totta kai, että nämä ei toimi kaikkien vauvojen ja perheiden kohdalla. Tiedän myös, että tämä aihe on hyvin herkkä enkä halua yleistää tai sanoa, että nämä olisivat ainoita oikeita toimintatapoja. Mitä enemmän kokemusta minulla on omista lapsista, niin sitä vähemmän koen, että minulla olisi kenellekään ohjeita annattavaksi. Varsinkin naiset, joilla ei ole lapsia tai naiset, joilla on vähän lapsia tai miehet, antavat helposti ohjeita, joiden ajattelevat olevan absoluuttisia. Lasten kohdalla äitiydessä ja vanhemmuudessa mikään ei ole absoluuttista ja ennen pitkää tulee se hetki, jolloin huomaat, ettei kultainen ohjekirja toiminutkaan meidän lapsen kohdalla - ettet ollutkaan täydellinen vanhempi, eivätkä kaikki ihanteesi olleetkaan sovellettavissa tai edes järkeviä. Neuvo ylipäätään koko vanhemmuuden kirjoon: Parempi olla joustava.



2. Sairaalakassi
Hah. Tähän ensinnäkin on sanottava, että minun ensimmäinen sairaalakassi sisälsi about neuvolakortin, kännykän, kukkaron ja avaimet. Minut lähetettiin taksilla sairaalasta toiseen yliaikaiskontrollista suoraan synnyttämään ja mies ajoi suoraan töistä perässä. Eli Porvoon sairaalasta Helsinkiin Naistenklinikalle ja mies oli töissä Vantaalla, joten hän tuli Vantaalta. Olin mennyt sairaalaan bussilla ja kävellen monta kilometriä, joten ei todellakaan tullut mieleen ottaa sairaalakassia mukaan. Sairaalassa mies pesi synnytyksen jälkeen minun veriset alusvaatteet ja ajoi myöhemmin Helsingistä Porvooseen hakemaan turvakaukaloa ja vaatteet vauvalle. Sairaalasta saimme kaiken muun: rintakumin, tuttipullon, minun ja vauvan vaipat, sairaalavaatteet jne. Joten sairaalakassi on kiva, mutta ei oikeasti edes pakollinen!

Toisessa synnytyksessä sairaalakassi oli mukana ja siinä oli ihan järkevä sisältö. Tässä, mitä olen ajatellut pakata kolmannen synnytyksen sairaalakassiin: 
  • neuvolakortti (tärkein ja tätä kannan lasketun ajan jälkeen muutenkin käsilaukussa)
  • kännykän laturi
  • synnytystoivelista
  • raskausdiabetesvihko
  • vaihtoalusvaatteet x 2
  • järjestelmäkamera + laturi
  • pieni rintakumi
  • Owlet-sukka + laturi
  • kuivattuja luumuja
  • turvakaukalo (autoon)
Jos joku ihmettelee kuivattuja luumuja, niin niitä saa yleensä sairaalasta, mutta varmuuden vuoksi ajattelin ottaa niitä mukaan. Ne ovat sen takia, että synnytyksen jälkeen kakka ei saa olla kovaa, koska se sattuu. Rintakumejakin sairaalassa tosiaan on, mutta se on vain hätävaraksi. Pistän postauksen loppuun vielä listan muiden bloggaajien sairaalakassin sisällöistä.

3. Synnytystoivelista
Minulla on takana kaksi synnytystä, joissa oli kaksi eri ongelmaa, joihin molempiin lista olisi voinut auttaa. Ensimmäiseen synnytykseen menin täysin valmistautumattomana tietämättä synnytyksestä oikeasti mitään. Ajattelin, että lista on turha, koska kyllähän sairaalassa autetaan. No sinä päivänä sairaalassa oli hyvin kiire eikä autettu ennen kuin toivoin kuolemaa. Kukaan ei esimerkiksi tarjonnut minulle ilokaasua tai epiduraalia tai suurimmaksi osaksi ollut edes paikalla ennen kuin olin yli 20 tunnin jälkeen niin kipeä, että rukoilin Jumalaa ottamaan minut pois. En ollut opiskellut asioita, joten en tiennyt, ettei kaikilla ballongin laittamisesta ala heti kovat kivut eikä kaikilla piirry supistukset käyrälle. He eivät tienneet, kuinka kipeä olin eikä heillä ollut aikaa auttaa eikä minulle tullut siinä tilanteessa mieleen pyytää mitään. Jos minulla olisi lukenut paperilla epiduraali tai ilokaasu, niin ehkä olisin osannut kysyä niitä. Tarjosivat panadolia ja tenssiä tilanteessa, jossa kummankin niiden aika oli ollut ohi jo tuntikausia.

Toisessa synnytyksessä asiat menivät huomattavasti nopeammin ja paremmin, mutta hoitajat hukkasivat jo heti alussa neuvolakortin. Olin niin kipeä ja supistuksia tuli about minuutin välein, ettei minulla ollut kiinnostusta vastata kätilön kysymyksiin, jotka hän olisi voinut tarkistaa neuvolakortista. Halusin vaan olla ilokaasupöllyssä, mutta en voinut, koska piti pitää itseni tarpeeksi järkevänä vastaamaan hoitajan kysymyksiin. Joten tässä, mitä aion kirjoittaa paperille, jonka annan hoitajalle tai miehelle ja pidän käsilaukussa lasketun ajan jälkeen:
  • on raskausdiabetes, verensokerit eivät ole kotimittauksissa vaihdelleet
  • vauvan rytmihäiriöitä seuratta, pitää kuunnella synnytyksen jälkeen
  • ilokaasu
  • epiduraali/spinaali
  • jos aikaa on, niin suihku/amme

4.Tietopohjainen valmistautuminen 
Mietin, että jokaisen ensisynnyttäjän olisi parasta ainakin kerran googlettaa haut: "synnytyskivunhoito" ja "synnytyksen käynnistäminen". Nämä kohdassa kolme selitettyjen kokemusten perusteella. Aionko lukea nyt kolmannen ison vauvan synnytyksen kohdalla ja kahden keskenmenon jälkeen vielä lisää synnytyksestä? Se olisi varmasti järkevää, mutta todensanoakseni en usko, että viitsin/ehdin. Näiden viiden ja puolen vuoden aikana olen käynyt niin monta keskustelua synnytyksestä ja käynyt läpi kaksi isoa ja kaksi pientä synnytystä (keskenmenot), joten minusta tuntuu, että minulle on rajautunut aika hyvin perustietopohja niistä asioista, jotka todennäköisimmin tulevat synnytyksissä vastaan.

5. Fyysinen valmistautuminen
Lantionpohjalihakset aion skipata. Niihin en energiaani pistä. Sen sijaan lasketun ajan jälkeen aion yrittää nukkua mahdollisimman paljon. Puhun tässä koko ajan aloittavani valmistelut lasketun ajan jälkeen siksi, että minulla on kaksi paljon lasketun ajan jälkeen syntynyttä vauvaa ja tuntuisi hölmöltä kolmannellakin kerralla valmistautua synnytykseen monta viikkoa aiemmin. Synnytyksen venymistä paljon lasketun ajan jälkeiselle ajalle pidetään jonkin verran perinnöllisenä. Minun oma synnytyksen käynnistyminen, omat kaksi synnytystä ja jopa omat kaksi keskenmenoa venyivät!

Tähän mennessä olen helpottanut nukkumista rannetuilla. Minulla on siis kaikkiin raskauksiin liittynyt rannekanavaoireita, jotka herättävät öisin. Tätä sanotaan rannekanavaoireyhtymäksi (ks. lisää Terveyskirjasto). Sen aiheuttaa kaiketi raskauksiin liittyvä turvotus. Tässä raskaudessa muut kivut eivät ole vielä herätelleet öisin. Kahdessa aiemmassa loppuraskaudessa bursiitti on herättänyt, mutta tässä raskaudessa minulla ei ole mitään muuta kuin liitoskipuja.

6. Elämän saattaminen valmiiksi vauva-aikaa varten
Tämä kohta stressaa minua eniten. En pysty jäämään täysin äitiyslomalle, mikä tarkoittaa sitä, että minulla on töitä sovittuna vielä ensi viikon jälkeenkin. Virallisesti äitiysloma alkaa ensi viikolla. Käytännössä kun aiemmissa raskauksissa olen saanut 2000 euroa kuukaudessa ensimmäiset yhdeksän kuukautta, niin nyt saankin vain alle 700 euroa, koska tämä vauva ei syntynyt kolmen vuoden sisään edellisestä ja yrittäjänä sain hyvin rahan rahaa. Joka tapauksessa tuntuu, etten edes yritä saada kaikkea valmiiksi vauva-aikaa varten, vaan jatkan yrityksen töitä myös sen jälkeen, mutta totta kai olisi parasta saada ainakin suurin osa asioista tauolle muutamaksi viikoksi.

Muiden bloggaajien sairaalakassit

Saattaisit pitää myös näistä

2 kommenttia

  1. Tuo sukka-juttu oli ihan uusi asia, mutta ei minulla olekaan ollut vauvoja vuosikymmeniin. Varmasti tukee äidin yöunia. Hienoa että erilaisia apuneuvoja on olemassa. Tankkaa aikaa muutenkin pikkulasten kanssa, niin ne huolet joita voi välttää kannattaa välttää.

    VastaaPoista
  2. Tää oli hyvä! Itsehän en varmaan miettinyt puoltakaan näistä ennen ensimmäistä synnytystä 😅 sitten seuraaviin vähän viisaampana 🙈 mullakin on blogissa neljä sairaalakassia, ensimmäisessä oli selvästi eniten turhaa tavaraa, kuten fleecehaalari heinäkuiselle 🤭
    Tässä viimeisin: http://www.sangynalla.fi/2022/02/sairaalakassi-vol-4.html

    VastaaPoista