Aihe on kiinnostava, koska mieheni aina marisee, ettei meillä ole rahaa hankkia enempää lapsia ja minä aina yritän vakuutella, että onhan meillä. Ei lapsiin niin paljon rahaa kulu. Kaikki on suhteellista. Etsin aina suostuttelukeinoja. Unelmoinhan edelleen suurperheestä. Se ei ole mieheni unelma. Hänen unelmansa sisältää kolme kilttiä ja helppohoitoista lasta. Tämä ei ole ehkä optimaalisin asetelma avioliiton kannalta, mutta se meidän tilanne kuitenkin on. Sen seurauksena minua kiinnostaa erityisesti kulujen minimoiminen. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot, sanoi vanha kansa. Äitinä, joka haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, minun on kuunneltava "vanhaa kansaa". Eli, jos näet listalla jotain sellaista, minkä voisi vielä minimoida pienemmäksi, niin ehdotukset kommenttiosioon pliis.
Suorat - ensimmäiset 3 kk
Vauvan ruoka 0 e
Vaipat 0 e
Vaatteiden pesu 4 e
Tuplarattaat 0 e
Turvakaukalo 0 e
Vakuutus 0 e
Vesimaksu 10 e
Kosteuspyyhkeet 8 e
D-vitamiini 21 e
Kuumelääke 5 e
Neuvola-/apteekki-/rattaidenhakumatkat 10 e
Nimiäiset 150 e
Kutsu-/kiitoskortit 70 e
Synnytys 200 e
= yhteensä 478 e
Välilliset - ensimmäiset 3 kk & raskaus
Raskausajan vaatteet 35 e
Raskausajan ekstraruoka ? 500 e
Raskausajan vitamiinit 15 e
Imetysmekot 45 e
Äidin imetysajan ekstaruoka ? 250 e
Ylimääräinen ultra 35 e
Neuvola- ja sairaalakäyntien automatkat 90 e
= yhteensä 970 e
Koostin tämän listan käymällä läpi omien ajatusten lisäksi myös kolme muuta postausta aiheesta tai hieman aiheen vierestä, joihin linkit alla. Tämä on aiheena sellainen, että jos muut jaksatte näpytellä näitä, niin lupaan kyllä selata jokaisen postauksen läpi. Raha on mielenkiintoista!
Mitä listasta opimme?
Kun sanovat, että vaipat maksavat eniten, niin meidän perheen kohdalla ensimmäiset kolme kuukautta ja raskausaika ovat kyllä menneet johonkin ihan muuhun. Luulen, että jos meidän molempien lasten kohdalla mietitään, niin näinä kolmena vuotena eniten rahaa on mennyt minun ruokaan ja automatkoihin.
Vanhemman tytön viihdytysmatkat, minun järjissäpysymismatkat ja kaikkien lasten neuvolakäyntien takia tehdyt matkat ovat kuluttaneet paljon dieseliä. Autoilu on tosi kallista. Ensimmäiset kuukaudet esikoisen kanssa kuljimme bussilla. Näin maalla, missä bussillekin on pitkä matka ja kaikki bussit ovat kaukomatkojen busseja, ei ole helppoa säästää automenoissa. Hieman yli kilometrin kävely bussipysäkille, vaunut kokoon, lapsi kantoreppuun, vaunut bussin alaosaan, vauva huutaa, maksamaan matka, bussissa kantorepussa vauva huutaa, imettäminen mahdollisimman huomaamattomasti, perillä vaunut pois bussin alaosasta, vauva huutaa jne. jne. Paluumatkalla sama. Voitte kuvitella, miksi en ole lähtenyt toteuttamaan automenoissa säästämistä enää vauvan ja uhmaikäisen kohdalla. Aivan eri asia olisi busseissa, joissa vaunut voi ajaa sisään bussiin. Mutta tästä aiheesta minulla on valmisteilla postaus (työnimi: Äitiys kehä III:n toisella puolen - stay tuned!).
Niin ja mitä automatkoihin tulee, niin luvut ovat tässä itse asiassa siksi niin pienet, että sain toisen lapsen kohdalla yhdistettyä neuvolakäynnit ja muut häneen liittyvät matkat ostosmatkoihin tai esikoisen menoihin. Ruokaan kulunut raha on puolestaan siksi niin pieni, että olisinhan minä syönyt jonkin verran joka tapauksessa! Jos realistisia ollaan, niin olenhan minä lihonut näiden kolmen vuoden aikana kolme kertaa raskauden takia (keskenmenossakin ehdin jo kerryttää painoa). Olen 10 kiloa painavampi kuin ennen koko hullunmyllyä. Siihen asti olin iät ja ajat pyörinyt noin viiden kilon haitarin sisäpuolella. Onhan selvää, että rahaa ruokaan on mennyt. Ei lihominen itsestään tapahdu. Need work and need money!
Okei, joku saattaa ihmetellä noita nollia tuolla listassa. Vaippoja saatiin todella monta pakettia lahjaksi. Toisen lapsen kohdalla olen myös oppinut, ettei vaippaa tarvitse ihan joka pissin jälkeen vaihtaa. Kolme kertaa vuorokaudessa riittää. Jos kakka tulee, niin sitten saattaa kulua se neljäs vaippa. Ja toisen lapsen kohdalla olen toki myös tajunnut odottaa, että kakka tulee kokonaan. Ensimmäisen kohdalla siihenkin kului vaippoja.
Muut nollat listalla. Tuon kohdan "vakuutukset" keksin muitten listoilta. Niitä meillä ei lapsille ole eikä aikuisillakaan. Minusta Suomessa henkivakuutus on vähän turha juttu. Saatu markkinoitua ihmisille Amerikan malliin. Meillä Suomessa tiukan paikan tullen etenkin lasten kohdalla yhteiskunta auttaa - niin ja yleensä ihmiset pystyvät käyttämään luottokortteja tms. (Niin, että jos te vakuutusyhtiöt olette kiinnostuneita yhteistyöstä, niin täältä kunnon myyntipuheet!) Turvakaukalo meillä oli jo valmiiksi. Samoin olemme saaneet lahjaksi tai pientä maksua vastaan lapsille auton istuimet. Niiden pitäisi riittää käytännössä koko sille ajalle, kun lapset tulevat istuimia tarvitsemaan. Niitä on viisi (kahdesta olemme maksaneet vähän). Jos ei kaksosia tule, niin istuinten pitäisi riittää. Vaatteiden pesun kohdalla mietin sitä, että vauvan vaatteet ovat niin kamalan pieniä, ettei niihin kovasti vettä ja pesuainetta vielä tuhraannu. Tuplarattaiksi muovautuvat rattaat ostin 120 eurolla jo esikoille aikanaan, koska suunnitelmissa oli saada toinen lapsi suht nopeasti. Toiset tuplarattaat sain ystävältä herkkujen hinnalla toisen lapsen syntymän jälkeen.
D-vitamiinit ovat iso rahareikä (niiden mainostajille minulla olisi oikeasti hyvät myyntipuheet! varsinkin, jos yhdelläkään valmistajalla olisi vähän halvempia tippoja). Me kaikki neljä syömme niitä... En oikeastaan halua sanoa aiheesta enempää. Toinen rahareikä on kosteuspyyhkeet. Meillä ei käytetä pahemmin talouspaperia, koska pidän sen käyttöä turhana. Nenäliinat (paperiset ja kankaiset), lautaset, tiskirätit, kosteuspyyhkeet ja kuivauspyyhkeet korvaavat mielestäni oikein hyvin kaiken, mihin talouspaperia voisi tarvita. Tämä on yksi minun keinoista säästää luontoa. Mutta, minun pahe on kosteuspyyhkeet. On tosi raskasta joka kakan jälkeen ruveta vetämään sitä koko vaatteitten vaihtorumpaa läpi.
Muut hintalaput. Meidän tyttöjen juhlat, toisen nimijäiset ja toisen kaksivuotissynttärit oli samassa juhlassa, joten tuossa listassa puolitetut kustannukset. Imetys- ja raskausvaatteita minulla ei juurikaan esikoisen kohdalla ollut. Ajattelin, että tämä kaikki menisi niin nopeasti ohi, ettei tarvitse ekstravaatteita tai että selviän vähän vähemmällä panostamisella. Toisen lapsen kohdalla totesin, että haluaisin edes välillä niiden noin puolentoista vuoden aikana (per vauva), jolloin raskaus- ja imetysvaatteita käytetään, näyttää hyvältä. Ostin joitain vaatteita. Synnytyksen ihan tarkkaa hintalappua en tiedä. Siinäkin maksoi ne yhteensä neljä matkaa, jotka Espoon sairaalaan ajoimme. Niin emme siis asu ihan Espoon sairaalan vieressä. Itse synnytys oli halpa. Sairaalassahan olimme vain kaksi tuntia ennen vauvan syntymää (ks. linkki synnytyskertomus) + lapsivuodeosastolla minä vauvan kanssa sen vuorokauden = 26 tuntia.
Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kuukausi vielä niin ruokaa alkaa mennä ja muutama kuukausi vielä niin lahjavaipat loppuvat. Pian pyykkikulutkin pompsahtavat, kun vaatteet ovat isompia ja sotkeentuvat helpommin. Saatanpa vuoden jälkeen kirjoittaa vallan toisensävyisen postauksen aiheesta.
Linkit
www.ikkunalaudalla.fi/2019/11/paljonko-toinen-lapsi-on-maksanut.html
elamantapananuukailu.blogspot.com/2016/12/kuinka-halvalla-selvisimme-ekasta.html
butimahumannotasandwich.indiedays.com/2019/10/31/vauvavuosien-kustannukset-vertailussa/
unelmanumero5.blogspot.com/2019/10/toinen-synnytys-lapihuutojuttu.html
Kuvat
Nuorempi tyttö 2 kk.
Off-topic: Katselin tässä niitä muutamaa kuvaa, jotka minulla on Intagramissa ja totesin, että jos ei huomaa katsoa päivämääriä, niin jokainen selaaja ihan varmasti luulee, että kaikissa kuvissa on sama vauva. Mitenkähän itse tulen erottamaan nämä vauvat kuvista. Samat vaatteet, huomattava yhdennäköisyys ja about saman ajan kuvanlaatu. Jopa esikoisella itselläänkin menevät siskon ja omat kuvat sekaisin. Omien vauvakuviensakin kohdalla sanoo: "Sissukuva."
2 kommenttia
Heippa! Kiva kun linkkasit ja vielä vinkkasit mullekin tästä :) Hyvä postaus, ja todellakin raha kiinnostaa etenkin lapsiperheissä!
VastaaPoistaTohon henkivakuutukseen mun on pakko kommentoida, että jos on yhtään asuntolainaa (yksin tai yhdessä) olisi hyvä olla henkivakuutus. Jos kuolee yllättäen, jää omaiset aika kurjaan tilanteeseen asunnon kanssa (tästä on omakohtaista kokemusta). Pitäisi osata kieltäytyä surun pyörteissä koko perinnöstä, jos ei halua pahimmassa tapauksessa vuosikausiksi siihen asunnon tyhjentämisen ja myymisen loukkuun.. Helpottaa järjestelyjä ihan älyttömästi jos on edes jonkinlainen henkivakuutus, mikä turvaa talouden sellaisessa tilanteessa.
On tietysti aika morbid meininki miettiä omaa kuolemaansa (tai puolison), mutta toisaalta se luo myös turvaa sitä ajatellen, jos äkillisesti käykin jotain ja toinen joutuisi jäädä lasten kanssa yksin, ilman sitä toista osapuolta joka maksaa kaikesta normaalisti puolet. Se olis ihan hirveä tilanne.
Onneksi nää riskit harvoin konkretisoituu.. :)
-Essi / Ikkunalaudalla
Kiitos kommentistasi! Joo totta kai mielenkiintoisiin aiheisiin pitää aina tarttua :)
VastaaPoistaMeillä on alunperinkin sellainen asuntolaina siis niin pieni, että sen ei pitäisi kaatua - ainakaan heti - päälle. Jos toinen ei pysty sitä maksamaan, niin toisen pitäisi edelleen pärjätä. Olin työttömänä, kun otimme sen...