Lauantai oli jännä päivä. Minun kesän bucketlistillahan oli, että me päästäisiin vihdoin tänä kesänä Muumimaailmaan. Ja niinhän siinä kävi, että lauantaina me todellakin päästiin sinne - ja millä tyylillä! Lähdettiin reissuun Muumi-teemaisella seikkailujunalla. 

Matkanjärjestäjä, Reissujuna, on Suomen junaharrastajien ja -ammattilaisten hanke. Heidän tarkoituksenaan on tarjota elämyksellistä junamatkailua. Matkat tehdään vanhoilla junilla, joista suurin osa on museojunia. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain junamatka vaan kokonaisuus, johon kuuluu myös ohjelmaa matkan aikana. Lisää Reissujunasta voit lukea täältä.

Junamatka oli todellakin seikkailu. Matkat kestivät näin pienille aika pitkään, mutta kyseessä oli pilottimatka, joten tätä varmasti mietitään vielä ensi kesää varten. Lähdimme matkaan junassa, jota veti höyryveturi Ukko-Pekka. Postivaunusta oli tehty matkan ajaksi lastenvaunu. Ohjelmassa oli kasvomaalausta, aarteenetsintää, luonnonmateriaaliaskartelu sekä satutunti. Sen lisäksi lastenvaunussa oli vapaasti käytettävissä piirustusvälineitä ja lautapelejä.

Junamatka oli mielenkiintoinen ja ymmärsin paljon yksityiskohtia menneisyydestä, joita en ollut aiemmin ymmärtänyt. Postivaunussa oli lokeroita, joissa luki postinumeroita ja paikkakuntia. Tällä tavalla siis posti kulki aiemmin! Valtavan loogista, mutta en ollut ajatellut, että posti lajiteltiin junissa, mikä näin jälkeenpäin on tietysti hyvin looginen asia, koska kaikki posti ei tietysti mene samaan paikkaan. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että esimerkiksi Helsingin postinumeroita oli valtava määrä. Ilmeisesti postia ei jaettukaan yhtä suurta säkkiä koko Helsingille vaan posti toimitettiin junalla eri kaupunginosiin.

Toinen asia, mikä kiinnitti huomioni oli se, että junan ulko-ovet olivat koska tahansa matkan aikana kenen tahansa kahvaa kääntämällä avattavissa. Lasten kannalta se oli pelottavaa ja selitti hyvin ne vuodet menneisyydessä, jolloin kaikenlaisia vahinkoja kaiketi sattui paljon enemmän. 

Junanvaunut olivat nykyisiä korkeammalla ja junaan oli kirjaimellisesti kiivettävä. Tämä selittää ne kaikki kirjat ja elokuvat, joissa kohteliaat miehet aina auttoivat leidejä junaan. Junan vessassa oli säiliö, josta tuli juokseva käsienpesuvesi. Veden tulo alkoi yksinkertaisesti kääntämällä hanaa lavuaaria kohti. Moista järjestelmää en ollut koskaan aiemmin nähnyt.

Yksi asia, mikä heti matkan alussa kiinnitti huomiomme. Jo Helsingissä meistä otettiin paljon kuvia. Ihmiset pitkin matkaa olivat kännyköidensä ja osa videokameroidensa kanssa ottamassa kuvaa höyryveturista ja museojunasta. Kaiken lisäksi näytti siltä, että osa heistä oli varta vasten ajanut pikkuteitä radan viereen meitä kuvaamaan. Vilkutimme ihmisille ja he vilkuttivat meille. Kyllä, vanhan ajan tuntua.

Junassa oli kasvimaskisuositus ja ravintola- ja lastenvaunuissa testattiin huipputeknologiaa olevaa viruksentorjuntalaitetta, joka VTT:n mukaan eliminoi melkein kaikki sisäilman mikrobit. 

Miten se Muumimaailma sitten? Meidän yksivuotias puki maanantain jatkuvasti vaatteita päälle ja sanoi, että Muumimaailmaan. Hän loukkaantui, kun emme olleetkaan vanhemman tyttären päiväkodista haku- ja sinne vientimatkoilla menossa Muumimaailmaan. Eli tytöt nauttivat kovasti sateesta huolimatta.

Matkassa oli mukana meidän perheen lisäksi myös Lähdetään Taas -matkablogin kirjoittaja Teija tyttärineen. Lue Teijan samaisesta matkasta kertova postaus täältä.

@sampitar @niituli1