Kirjoitan tätä postausta kolmevuotiaan pyöriessä jaloissa. Kiipeilee syliin ja tuolille. Vaatekaappiin. Hän haluaisi ulos. Hän on nuhainen ja tavallista väsyneempi mutta ei pysy silti paikoillaan. Eilen oli kuumetta. On vappupäivä. Koronavappu numero kaksi alkoi koronatestillä. Se oli negatiivinen. Saimme tuloksen noin kuudessa tunnissa. Pidin ensimmäisen liven: Munkinpaisto-live. Kuinka omaperäistä. Tasapainottelen pään päällä pinoa tehtäviä töitä. Minulla on monta to-do-listaa, joita en ehdi katsoa. Yhdessä pitäisi lukea, että katso ne muut listat.

Blogi sanottiin irti Kaksplussan verkostoblogeista. Se on tuuliajolla nyt. Minä olen ollut jo pitemmän aikaa. Selailen muutamaa jäljelle jäänyttä blogiyhteisöä ja mietin, kuinka pieni koko genre todellisuudessa on. Se on kutistunut viidessä vuodessa. Hah. Syynä on luultavasti minun oma sukupolveni. Me olimme se blogisukupolvi aiemmin, mutta kellä meistä enää olisi aikaa lukea blogeja. Instagram on se kolmekymppisten juttu. Kaiken saa imettyä itseensä nopeasti. Ei tarvitse keskittyä.