Näin biletettiin minun 31-vuotissynttäreitä!

by Emiilia - 4/17/2021

Viikko sitten täytin 31 vuotta. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Päivät ovat viime päivinä ja viikkoina olleet yhtä sähläämistä, kiirettä, priorisointia, optimointia, en edes tiedä mitä kaikkea. Keskellä sitä tuli vastaan minun synttärit. Se oli lauantaipäivä. Luulisi, että minulla olisi aikaa juhlia, eikö vaan? Ei, tiesin jo etukäteen, että minun pitäisi tehdä töitä koko päivän. Edellisenä iltana tein hyvin väsyneenä ja stressaantuneena voileipäkakun, jota en koskaan edes ehtinyt koristella. Siitä tuli liian kostea ja suolaton. Halusin jotain ekstraa synttäriksi ja se oli se voileipäkakku. Lisäksi olin edellisenä päivänä kiireessä ostanut Viennetta-jäätelökakun ja pinkkejä neilikoita itselleni. Kakkuja ei syöty juhlapöydässä vaan siinä välissä, kun kerkesi.

Totuus on se, että tein sinäkin päivänä kolmea eri mainosta Instagramiin. Se on ihan mielenkiintoista, mutta lepoa tai juhlaa se ei varsinaisesti ole. Se on työtä. Ja rahatilanne ei todellakaan salli vapaapäiviä. Synttäripäivä siis alkoi käytännössä silleen, että meikkasin, pistin vaatteet päälle ja siivosin keittiön. Sain juuri ja juuri itseni ja tytöt puettua ja keittiön tarpeeksi siistiksi, jotta sitä kehtasi Zoomissa näyttää. Ja sitten mentiin, päivän ensimmäinen työtehtävä alkoi.




Voit katsoa lopputuloksen täältä. Mukana myös yksi julkkis. Tuo mainos oli hauska, koska se oli niin erilainen. Tykkään luoda jotain visuaalista, joten pidän siitä, jos saan otettua kauniita kuvia. Tuo mainos oli kuitenkin kiva siksi, että siinä osallistuttiin tapahtumaan. Voi, kun odotan niitä päiviä, kun päästään taas osallistumaan tapahtumiin ihan oikeasti livenä myös!

Mitens se synttäripäivä jatkui? Muistan, että olin stressaantunut ja ärtyisä, koska tekemistä oli yksinkertaisesti enemmän kuin yhtenä päivänä voi tehdä. Äiti soitti jossain vaiheessa ja isä jossain vaiheessa. Sain muutamalta lähimmistä ystävistä viestejä, mutta muuta syntymäpäivään liittyvää siinä päivässä ei ollutkaan. Ai niin, katsoin ihan älyttömän pitkästä aikaa elokuvan iltayöstä. Mies pelasi sillä aikaa.

30-vuotissyntymäpäivän juhlinnan skippaaminen jäi vuosi sitten harmittamaan. Olin jo pari vuotta suunnitellut, että menisin jonnekin kavereitten kanssa ilman lapsia. No, se oli ensimmäinen koronakevät. Ja ei kai enää kolmannenkymmenennen jälkeen juhlita ei-pyöreitä synttäreitä. Eli katsotaan jos sitten 40-vuotissynttäreiden kohdalla pääsisin jonnekin ilman lapsia. Yhdeksän vuotta pitäisi vielä sinnitellä! Mikähän luonnonkatastrofi silloin on päällä. Varmaan asteroidi tippuu taivaalta. Eikö näin vanhana voisi jo juhlia myös puolikymmeniä. Miten olisi 35? Siihen olisi enää neljä vuotta... Lapsivapaa iltapäivä, here we come!

Saattaisit pitää myös näistä

0 kommenttia