Somen vaatekokokohu ja yksi opettavainen tarina hääpuvun myynnistä

by Emiilia - 10/16/2020

Tällä viikolla some kuhisi, kun Operaatio äiti -blogin takaa Anette julkaisi erään seuraajansa hänelle lähettämän viestin. Viesti oli loukkaava, ilkeä ja ymmärtämätön. Siinä lähettäjä sanoi, että Anette ei voi olla kokoa S, koska on liian lihava tms. En mene sen kummemmin viestin yksityiskohtiin tai siihen, millaisen mylläkän se aiheutti Instagramissa. Sen sijaan haluaisin kertoa erään ainakin omasta mielestäni opettavaisen tarinan aiheeseen liittyen.


Noin puolitoista vuotta sitten mieheni oli työttömänä ja minä hoitovapaalla. Meillä oli hyvin vähän (ei ollenkaan!) rahaa. Tili oli miinuksella useamman kuukauden ajan. Päätin yrittää myydä hääpukuni, jotta saisimme rahaa. Hääpuku oli erään ystäväni, pukuompelijan, minulle ompelema. Rahapulassamme pistin ilmoituksen eräälle nettikirppikselle. Ilmoitukseen lisäsin kuvan itsestäni mekko päällä naimisiin mennessä sekä oman painoni ja pituuteni siltä ajalta, kun olin mennyt naimisiin eli 78 kg ja 166 cm. Puvun koostahan minulla ei ollut tietoakaan. Se oli minulle, minun mittojeni mukaan tehty enkä todellakaan jaksanut ruveta kaivamaan mittanauhaa esille. Ei, oli yksinkertaisesti helpointa laittaa oma paino ja pituus.

Arvaatte varmasti, miten tämä tarina jatkuu. Aivan niin, eräs suunnilleen minun ikäiseni nuorehko nainen näki ilmoitukseni netissä. Hän oli kiinnostunut hääpuvusta ja halusi sovittaa pukua ennen sen ostamista. Hän ajoi poikaystävänsä äidin kanssa meille Porvooseen pukua sovittamaan. En muista, missä hän asui mutta ei Porvoossa tai sen naapurikunnissa.

Joka tapauksessa kun näin tämän naisen anoppeineen astuvan sisään... minun täytyy tunnustaa teille, että tiesin heti, ettei puku mahtuisi hänelle. Tätä en tietenkään hänelle sanonut! Hän oli ilmeisesti melkein grammalleen ja melkein sentilleen tasan samanpituinen ja -painoinen kuin minä olin naimisiin mennessäni ollut. Mutta minä olen leveähartiainen ja -lantioinen nainen. Minulla on aina ollut lähestulkoon miehekkäät hartiat ja läski oli tuolloin  tosiaan etsiytynyt takapuoleen, reisiin ja muutenkin siihen alakropan seudulle (sanon oli, koska nykyisin läskiä on joka paikassa!). Tämä toinen nainen oli erimallinen. Hänellä oli kapeat, tavalliset, hartiat ja sopusuhtainen lantio. Hänen painonjakautumisensa oli tasaisempaa kuin minun oli samanpituisena ja painoisena ollut eli HÄN OLI ERIMALLINEN.

Hän meni anoppinsa kanssa toiseen huoneeseen sovittamaan mekkoa ja tuli hetken päästä takaisin kertomaan uutiset, joita olin osannut odottaa mutta joista me molemmat olimme pahoillamme. Mekko ei mahtunut kiinni rinnan alapuolelta. Minun laihempien aikojen kapein kohta vei lihavampien aikojen leivän pöydästä. Sanoin hänelle, että olimme ehkä vähän erimallisia ja kerroin, että mekko ei todellakaan ollut mahtunut minulle pariin vuoteen. Muistaakseni sanoin, että olin pahoillani, että he olivat tulleet turhan takia niin pitkän matkan. Sitten he lähtivät tyhjin käsin kotiin, enkä minä koskaan saanut hääpukuani myytyä. Onneksi jonkin ajan päästä miehen sai työpaikan. Rahatilanne korjaantui jne.


Mutta, mitä opimme tästä kertomuksesta? Parempi laittaa kirppari-ilmoituksiin cm kuin kg, koska ihmisillä on erimalliset vartalot. Sitten tärkeämpi pointti: Tällä naisella ja hänen anopillaan oli siis minun kuvani. He eivät olleet kuvan + painon ja pituuden perusteella pystyneet päättelemään, ettei mekko mahtuisi! Kuvasta, joka on somessa tai blogissa tai nettikirpputorin ilmoituspalstalla ei oikeasti voi päätellä toisen todellisia mittoja tai oman ja toisen mittojen suhdetta. Ihmisen todellista muotoa tai mallia ei pysty päättelemään välttämättä edes hänen kuvansa + hänen pituutensa + hänen painonsa yhdistelmästä.

Samalla tavalla arviot voivat heittää hyvin villisti myös ihmisten kohdalla, jotka tunnemme oikeassa elämässä. Siitä minulla olisi lukuisa joukko esimerkkejä, joita en tässä aio sen tarkemmin kertoa. Sanottakoon vain, että minä olen ollut aina tosi huono arvioimaan ihmisten painoja ja minun arviot ovat heittäneet 15 - 20 kg sivuun "molempiin suuntiin".

Annetaan toisten olla sitä, mitä he ovat. Annetaan heidän olla minkäpainoisia, -pituisia, -mallisia tai -vaatekokoisia tahansa. None of our business.

Saattaisit pitää myös näistä

2 kommenttia

  1. Hyvä teksti! Todellakin olemme kaikki niin eri mallisia, että ei voi pituuden ja painon perusteella päätellä mitään, ei myöskään kuvien tai luonnossakaan nähtynä. Ilkeitä kommentteja kenenkään vartalosta tai ulkonäöstä en voi sietää lainkaan:( tulee joka kerta näitä kuullessa todella surullinen mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuo koko Aneten saama viesti oli kyllä oikeasti tosi törkeä. Minunkin on vaikea sulattaa moisia kommentteja. Oma ulkonäkö ei oikeastaan ole minulle kovin herkkä paikka. Olen mielestäni realistinen sen suhteen (enemmän loukkaannun, kun ihmiset arvostelevat luonnettani!), mutta tiedän, että ulkonäkö voi olla tosi tosi herkkä paikka, joten siitä pitäisi nyt vähintäänkin osata pitää suu kiinni. Ja kiitos kommentistasi:)

      Poista