Millaiseksi kasvaa korona-ajan taapero? Koronakeskustelut 3-vuotiaan kanssa

by Emiilia - 3/06/2021

Olen miettinyt tätä aihetta usein viime aikoina. Meidän nuorempi tyttö oli viisi kuukautta, kun Suomessa todettiin ensimmäinen koronatapaus. Vanhempi tyttö oli 2 vuotta 5 kuukautta. Ensimmäiset sulkutoimet alkoivat, kun nuorempi tyttö oli melkein 7 kuukautta ja vanhempi 2 vuotta 7 kuukautta. Osittaisten sulkujen arkea on eletty 1,5 viikon päästä vuosi. Koska asumme Uudellamaalla, meillä on tietysti ollut Suomen kovimmat rajoitustoimet koko epidemian ajan. Mutta miten se vaikuttaa lapsiin tai vaikuttaako se?

Kesä ja alkusyksy oli kevennettyä aikaa. Kesällä käytiin normaalisti vaikka missä - lasten isovanhempien koteja lukuunottamatta - ja vielä marraskuuhun asti kolmevuotiaalla oli jumppakerho jne. Kävimme sisäleikkipuistoissa, lasten ulkotapahtumissa ja kerhoissa. En usko, että vanhempi tyttö muistaa aikaa ennen koronaa juurikaan. Joskus hän tosin kysyy jostain paikasta, joka on ollut suljettuna koko vuoden. Kesän ja alkusyksyn hän kyllä muistaa. Ja muistaa rukoilla joka ilta iltarukouksessa, että me päästäisiin HopLoppiin, Korkeasaareen, uimahalliin, isovanhempien luokse, näkemään kavereita jne. Yksivuotias taas ei tiedä kaivata mitään muuta, koska hänen muisti ei yllä tarpeeksi kauas. Hän on tyytyväinen meidän omassa pienessä elämänpiirissä.


Tyypillinen korona-ajan keskustelu 3-vuotiaan kanssa menee suunnilleen näin:

Matkalla Hesburgeriin

- Onko leikkipaikka auki?
  - Ei ole. 
- Miksi ei?
  - No miksi ei ole?
- Koska ihmiset on kipeitä.

Olemme käyneet saman keskustelun monta kertaa. Alunperin se meni sillä tavalla, että kerroin tytölle aina, että tämä ja tämä paikka on suljettu koronan takia. Tällä viikolla kävimme vielä Hesessä syömässä (kirjoitan tätä torstaina ja ravintolasulku astuu voimaan ensi maanantaina). Viimeisin keskustelu oli erilainen:

- Onko Hese auki vai syödäänkö autossa?
  - On vielä auki tällä viikolla. Sen jälkeen syödään autossa.
- Miksi?
  - No miksi?
- Koska ihmiset on kipeitä.

Hämmästyin sitä, että hän muisti, mitä olin aiemmin sanonut. Olin kertonut hänelle, että pian Hese on taas kiinni. En tiedä, muistaako hän vastaavaa tilannetta vuoden takaa, mutta hän tuntui ymmärtävän, mitä tarkoitin. Iso tyttö.


Vastausta siihen, kuinka korona vaikuttaa meidän lasten sosiaaliseen, psykologiseen, henkiseen kehitykseen tai siihen, millaisia heistä tulee, en tiedä. Ei varmasti tiedä kukaan muukaa. Voi olla, että tämä aika unohtuu hyvin nopeasti. Kun korona-aika vuosi sitten alkoi, niin minusta itsestäni tuntui hyvin turvattomalta. Olin elänyt maassa, jossa kaikki oli pysynyt samanlaisena - vakaana - koko elämäni ajan. Olin kohdannut toki epävarmuutta - myös yhteiskunnallista epävarmuutta mutta en täällä koti-Suomessa. Vähitellen turvattomuus on lientynyt. Nyt ollaan kuukausikaupalla vaan eletty tätä normaalia arkea, nimittävät sitä uudeksi normaaliksi. Minä nimitän sitä supistetuksi arjeksi. Supistettua elämää. 

No nuorempi tyttö ei tiedä sen olevan supistettua ja vanhemman elämässä on edelleen kavereita, ystävien vanhemmat, kuntosalin lapsiparkin vetäjä, ihmiset kaupassa ja päiväkodin aikuiset. Se, etteivät he näe kuukausiin isovanhempia tai vanhempia sukulaisia ylipäätään on sen sijaan surullista. En usko, että meidän tyttöjen kohdalla ravintoloiden, kerhojen, sisäleikkipuistojen, aktiviteettien jne. sulkeminen on loppujen lopuksi vaikuttanut heidän kehitykseen mitenkään dramaattisesti. 

Saattaisit pitää myös näistä

4 kommenttia

  1. Onneksi korona on aikana, jolloin on skype-, WhatsApp- ym. videoyhteydet, joiden välityksellä isovanhempiin voi pitää yhteyttä huolimatta koronasta. Toisella puolella Suomea asuvalle isovanhemmalle se tuo ainakin suurta iloa ja lohtua. Ja jospa olemassa olevat ja tulevat rajoitukset ja rokotukset... toisivat lisää turvallisuutta matkustamiseen ja tapaamisiin.

    VastaaPoista
  2. Mun ystävä ihmetteli mulle ääneen miten ihmeessä oon saanu mun 5v lapsen käyttämään maskia niin luonnostaan ja oikeaoppisesti.

    Minä lapselle: Kerropas äidin ystävälle miksi pitää käyttää maskia.

    Lapsi katsoo mun ystävää ja toteaa tomerasti: "Koska maailmassa on korona."

    Aikuiset pelkää miten lapset tästä selviää mutta kyllä totuus on että ne tästä just selviääkin. Ainaki henkisesti. Taloudellinen selviäminen voi olla sit aikuisena eri juttu jos nää rajoitukset vetää maailman konkurssiin. Mutta sitähän he eivät vielä osaa edes pelätä.

    VastaaPoista
  3. Paha sanoa vielä, mitä lapsillemme tulee tapahtumaan tämän jälkeen. Mitä isompi lapsi, sitä ennalta arvaamattomammalta lopputulos näyttää. Ei kenelläkään ole vastauksia niihin kysymyksiin, ja se vasta hirvittää, mihin tämä maailmalaajuinen tieteellinen koe päättyy.
    https://viaperasperaadastra.com/2021/01/31/k-sukupolvi-pandemian-vaikutus-lapsiin/

    VastaaPoista