Miltä lapsiperheen koti oikeasti näyttää?

by Emiilia - 11/10/2018

Minun yksiä all time favourite -blogipostauksia ovat sisustusblogejen postaukset, joissa näytetään miltä koti oikeasti näyttää (ks. linkit alhaalla). Tämän blogin genre on perhe enkä ole halunnut luoda meidän kodista mitään aina siistiä sisustustaivasta vain blogia varten. Totuus on se, että meidän kotona ei ole hetkeä, jolloin koko talo olisi siisti ja järjestyksessä. Vain kaaoksen määrä ja paikka vaihtelee. Vaikka siivoaisin koko päivän (siltä se usein tuntuu) joka päivä, niin olen silti koko ajan jäljessä.

Ensinnäkin kaikki on koko ajan hukassa ja väärässä paikassa, kun yksivuotias kantaa asioita joka paikkaan. Lähtemiset kestävät usein pitkään, koska tytön kengät ovat hukassa. Joskus yöpöydän laatikossa, joskus jossain muualla. Tässä hän oli päättänyt pestä housunsa astianpesukoneessa. Inhimillinen erehdys.


Aivan jokainen ruokailu aiheuttaa aina jonkin asteisen sotkun. Jos syötän häntä, niin aina joku lusikallinen tulee ulos suusta tai hän liikuttaa päätä tai tarraa lusikasta kiinni tai ruoka tippuu jo matkalle, kun on liian löysää liian pienessä lusikassa. Jos taas hän syö itse, niin muutama suullinen saattaa onnistua, mutta yleensä aika pian pieni käsi lätistelee ruoan seassa ja ruoka lentelee kaikkialle.


Yleensä lopputulos on tämä:

Seuraavassa kuvassa se aiemmin mainitsemani yöpöydä, jonka sisältä saattaa hyvinkin löytää kengän kokoa 22 tai langattoman näppäimistön. Yöpöydän lamppu on aina vinossa, koska pienet kädet tai pää koskettavat sitä päivittäin. Päiväpeitto saattaa olla sängyllä, mutta se ei koskaan peitä koko sänkyä eikä ainakaan koskaan ole rypytön. Pikku tyttömme hilluu sängyllä, ottaa päiväunet siinä jne. Hienot lyhtymme ovat piilossa odottamassa parempia aikoja. Tällä hetkellä esillä on vain kaikenkestävää Ikeaa, jossa ei ole sisällä oikeaa tulta vaan parin euron kulutusta kestävä ledivalonauha. Vaatepinoja saattaa olla useassa paikassa ympäri taloa. Yritän keskittää vähän käytetyt vaatteet tähän. Tyttö ottaa yleensä vaatteita a. narulta (myös märkänä) b. vaatekaapista c. tästä d. ei aavistustakaan mistä. Hän sovittaa niitä ja levittelee ympäriinsä. Anoppi sanoi muuten järjestelevänsä maton hapsut suoraan riviin. Olikohan se vinkki?


Minun kauniit kukkanikin ovat saaneet osansa pikku tyttömme käsittelystä. Hän on pahoinpidellyt montaa kukkaa ja tuhonnut tähän mennessä kaksi, joista toisen multaa kuvassa. Laitoin vieressä ruokaa ja sillä aikaa kukka oli tuhoutunut. Tytön suussa multaa. Multa leviää myös sukkien mukana nopeasti. Tuoli on kaatunut tai kaadettu. Joskus tuolit kaatuvat, kun tyttö työntelee niitä ympäri keittiötä. Joskus ne kaadetaan, jotta tyttö ei pääsisi kiipeämään pöydälle. Ja kyllä, aina silloin tällöin lattialla vaikuttaa liikkuvan enemmän muovipusseja kuin maailman merissä yhteensä (okei, se oli liitoittelua!).


Mainitsinko jo, että tavaraa on kaikkialla eikä minulla ole koskaan aikaa käydä läpi ja järjestää kaikkea, ei ainakaan kaikkea samalla kertaa. Rakastan toimivaa järjestystä ja olen levoton, jos ympärillä on sotkua. Minulle on sanottu, että tähän sotkuun pitää totutella. Sitä on opittava sietämään. Sietäminen onnistuu, mutta rentoutuminen sen kanssa on vaikeaa. Eräs kuuden lapsen äiti lohdutti minua, kun tuskailin sotkun kanssa: Onhan se selvää, että lapsiperheen koti näyttää eriltä kuin 60 v. pariskunnan koti. Kai se niin on.

Siltä se lapsiperheen koti näyttää. Ja meillä on vain yksi lapsi! Entäs teidän kodit, joilla on monta lasta? 


Linkkejä

juliatoivola.com/koti-juuri-sellaisena-kun-se-on-eli-sotkuisena/

butimahumannotasandwich.indiedays.com/tag/milta-meidan-koti-oikeasti-nayttaa/

www.pellavaajapastellia.fi/todellisuus-vs-some-1-10/

  • Jaa:

Saattaisit pitää myös näistä

2 kommenttia

  1. Blue Tit12. marraskuuta 2018 klo 17.06

    Minulla on jo lapset kasvaneet aikuisiksi (kolme poikaa), mutta luettuani postauksesi ja katseltuani kuviasi kaikki muistot palasivat mieleeni. Kyllä, se oli ihan samanlaista meilläkin!
    On turhauttavaa ja rasittavaa, kun kaikki on enemmän tai vähemmän sekaisin. Joillakin ei ole, tiedän sen, mutta on arvokysymys, haluaako käyttää kaiken energiansa siivoamiseen ja toisen, sen lapsen, omatoimisen ympäristön tutkimisen kieltämiseen. Yksinasuvilla ja eläkkeellä olevilla on aikaa sitten suoristella maton hapsuja ja nauttia sen kaltaisesta harmoniasta.
    Nauttikaa olostanne ja tutkikaa maailmaa, se on mielenkiintoinen paikka.:) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Emiilia12. marraskuuta 2018 klo 18.58

    Kiitoksia kommentista :) Näinhän se on ja kaikki tosiaan on loppujen lopuksi omista valinnoista kiinni.

    VastaaPoista