Sittemmin olen opetellut hyggeilemään, löytämään hiljaisia, onnellisia, kodikkaita, turvallisia hetkiä matkallani - rauhoittumaan. Kaikki oli jo menossa parempaan suuntaan ja sitten... Höpsäntuu syntyi.

1. Kynttilät
Kynttilät ovat hyggen keskeinen osa. Ennen tyttäremme syntymää poltin usein kynttilöitä pimeinä vuodenaikoina. Tykkäsin maassa olevista lyhdyistä. Nyt? No, kynttilälyhtyjä ei voi pitää maassa ainakaan. Kynttilät ovat tylsissä lasipurkeissa kaappien tai pianon päällä. Tämäkin on paloturvallisuusriski, sillä noiden korkeiden huonekalujen päällä on pakko pitää paljon muutakin tavaraa pikku käsien ulottumattomissa.

2. Värityskirjat
Avioliittomme alkuaikoina väritin paljon aikuisten värityskirjoja. Se oli rauhoittavaa ja sopivan luovaa. Höpsäntuu pureskelee kyniä ja juoksee ne suussa. Pelkään koko ajan, että hän saa kynän tai hammasharjan suuhunsa ja kaatuu juostessaan. Kyniä ei voi käyttää hänen ollessaan hereillä. Hänen nukkuessa minulla on joko liikaa tekemistä tai sitten olen liian väsynyt tekemään mitään ylimääräistä.

3. Sohvan nurkkaan käpertyminen
Jos yritän käpertyä Höpsäntuun ollessa hereillä, niin sitä iloa kestää vain muutamia minuutteja kerralla. Hän kaatuu, heittää vessanpyttyyn jotain tai huutaa, kun ei saa jotain. Käpertymishetkiä on usein Höpsäntuun nukahdettua, mutta silloinkin tyttö voi herätä koska tahansa. Hälytystila on päällä koko ajan. Hyggeä häiritsee myös hänen ympäriinsä levittelemä tavara. Parhaan hyggen eteen on nähtävä vaivaa. Se kuuluu hyggen luonteeseen. Kuitenkin jos siivoan aivan kaiken ennen sohvan nurkkaan käpertymistä... no siinä tapauksessa en koskaan ehdi käpertyä sohvan nurkkaan ennen omaa nukkuma-aikaani.

4. Villasukkien neulominen
Rakastan villasukkien neulomista. Nykyään en ehdi neuloa ollenkaan, enkä uskalla ottaa puikkoja edes esille, ettei pieni prinsesani löytäisi niitä mistään.

5. Kauniit maisemat
Rakastan merta ja viljapeltoja. Muutamia elämäni eniten hyggeä sisältävistä hetkistä olen viettänyt meren rannalla. Rauhoittumiselle noissa paikoissa on aikaa toisinaan silloin, kun Höpsäntuu nukkuu vaunuissa. Kaikkiin paikkoihin ei pääse rattailla. Olen kuitenkin erityisesti tänä syksynä nauttinut puitten väreistä.

6. Sauna
Meillä ei ole saunaa. Rakastan saunaa. Aiemmin kävin saunassa melkein joka ilta. Mieheni koittaa järjestää minulle mahdollisimman usein saunahetkiä. Usein en saa rauhoitutta edes siellä, jos tiedän, että jossain lähellä tyttö kitisee. Sitten on myös se vaihtoehto, että lapsen ottaa mukaan saunaan. Jossain saunoissa se on hyvä vaihtoehto - joissain aivan kestämätön vaihtoehto, kun kiuasta ei ole suojattu tai ei ole mahdollisuutta olla viileämmässä.

7. Takkatulen ääressä istuminen
Takan polttaminen on erityisen hankalaa. Höpsäntuuta kiinnostaa tuli äärettömästi, mikä tarkoittaa sitä, että edes lämmitys mielessä takan polttaminen on tuskaa. Tyttö kerta kaikkiaan haluaa mennä takkaan katsomaan tulta. Hän huutaa ja meuhaa, kun emme anna hänen mennä. Ei ollenkaan hygge tilanne.

8. Hyvän ruoan laittaminen ja syöminen yhdessä
Tämä oli lempiasioitani aiemmin. Nyt ruoanlaiton pitää olla nopeaa, koska Höpsäntuu ei halua mitään muuta kuin auttaa. Terävät veitset, kuumat levyt, pannut, öljyt, keitinvedet, roskikset ja lapset eivät sovi yhteen.

9. Kaakao, sisustuslehti ja lämmin viltti ympärillä
Se olisi ihanaa. Tuntuu, että elämä on liian hektistä vedenkeittimen päälle panemiselle ja jauheen kaatamiselle kuppiin. Sekin pieni asia keskeytyisi niin monta kertaa, että ei tunnu vaivan arvoiselta. Sisustuslehtiä luen kyllä aina silloin tällöin. Viltti. No viltti ei pysy kauan ympärillä. Aina on mentävä jonnekin tai pienet kädet vetävät sen pois.

10. Rauhoittuminen sen jälkeen, kun kaikki on tehty
On vaikeaa päästää sykkeestä irti. Lapsen kanssa on vaikeaa pitää ajatukset koossa tai edes antaa niiden laukata vapaina. Tuntuu, että kaikki ei ole koskaan tehty. Muutaman kerran tyttäremme syntymän jälkeen mieheni on auttanut minua siivoamaan ja tekemään kaiken, ja sitten on hetken ollut aikaa rauhoittua. Ehkä kaksi tai kolme kertaa tämän vuoden aikana.