Tämä viikko on tuonut mukanaan rikkinäisen tabletin, helpotuksen tunteen ja selittämättömiä oireita. Helpotus? Tein toukokuussa paljon töitä ja se tulee vihdoin helpottamaan rahatilannetta. Olen puhunut blogissa rahasta niin paljon, etten sano siitä enempää. Hankintoja, jotka ovat odottaneet jo monta vuotta rahatilanteen paranemista on monta ja niiden hankkiminen tulee koko ajan väistämättömämmäksi. 

Meidän noin kuusi vuotta vanha - jo vuosia säpäleinä ollut tabletti - on lopettanut käynnistymisen. Lapset katsovat tablettia paljon, joten toimiva tabletti tuntuu tärkeältä. Robottiruohonleikkuri tuntuu niin ikään välttämättömältä. Meidän tontin koko on 1600 m2. Se miinus talo, pieni peltoalue, pieni metsäalue, marjapensaat, parkkipaikka ja sauna. En ole varma, kuinka paljon tontista on nurmikkoa, mutta silmämääräisesti nurmikkoa on hyvin paljon. Ehkä jotain kertoo se, etten minä tai mieheni ole kertaakaan näiden kuuden vuoden aikana onnistunut leikkaamaan koko nurmikkoa yhden päivän aikana. Se on käytännössä hyvin monen aurinkoisen päivän projekti kesässä. Tällä hetkellä tuntuu, etten ole valmis uhraamaan yhtään aurinkoista lomapäivää kahden viikon lomastani siihen - enkä yhtään muutenkin niin täyttä iltaa.

Kolmas isompi hankinta, joka minusta tuntuu olennaiselta, on liukuovi meidän makuuhuoneen ja olohuoneen välille. Siinä on tällä hetkellä minun pesussa kutistamat verhot. Jotenkin tuntuisi kivalta ajatella, että meillä olisi useampi huone. Ilman ovea huoneet tuntuvat yhdeltä isolta tilalta. Sitten on vielä yksi halvempi, mutta sitäkin luksusta tuovampi hankinta: säppilukko vessan oveen. On inhottavaa pitää vessan ovesta koko ajan kiinni, kun on vieraita.

Tämän viikon yksi ällistyttävä piirre on ollut se, että päänsärky näyttää tarttuneen minusta vanhempaan tyttöön. Minulla oli ensin useampana päivänä pää kipeä. Tiedän kyllä, mistä minun päänsärkyni johtui: hormoneista ja siitä, että tein monta päivää samoja liikkeitä venyttelemättä tai hieromatta selkää. Minun tyttö on valittanut pari päivää otsakipua. Kysyn, että onko pää kipeä ja hän sanoo, ettei ole ja näyttää otsaa. On ollut tavallista väsyneempi. Päiväkodissa oli valittanut myös korvakipua. Kuumetta ei ole. Sattumaa varmasti minun päänsäryn kanssa. 

Hänen oireensa eivät ole tyypillisiä normiflunssalle tai mahataudille. Olen ollut huolestuneempi, koska siihen ei liity nuhaa, yskää tai kuumetta. Mitä se on? Migreeniä? Auringonpistos? Huonossa asennossa nukkumista? Korvatulehdus? Punkki? Aivokalvontulehdus? Joku ihan muu? En tiedä, mutta osa minusta melkein toivoo, että tämä olisi perusflunssaa. Flunssa on yksinkertainen, jokapäiväinen ja varsin hyvin ennakoitavissa.