Vastaan tässä postauksessa uuden vuoden kysymysboksiin Instagramissa tulleisiin kysymyksiin. Ennen sitä on ehkä todettava, että nämä olivat tosi hyviä kysymyksiä myös siksi, että ne olivat niin positiivisia. Saa muistamaan, että asioita pitää aina yrittää katsoa positiiviselta kantilta.

Parasta? Hmm, varmaan läheisyys tyttärien ja miehen kanssa. Pienet posket omaa poskea vasten. Omien tyttöjen edistysaskeleet. Omat edistysaskeleet.

Vuosi on ollut elämäni vaikein. Vuonna 2020 luulin, että se olisi ollut vuosi 2020, mutta kyllä se on ollut 2021. Sen vaikeutta lisää se, että vuoden 2020 vaihtuessa 2021 olin toiveikkaampi tulevasta vuodesta. Nyt en ole enää varma, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Unelmoin siitä, että saisin jollakin tavalla elämän tasaisemmaksi. Unelmoin siitä, että tulevaisuudessa olisi jotain odotettavaa ja saisin tehdä sitä, mitä oikeasti haluan tehdä. Unelmoin siitä, että minulla olisi omaa-aikaa ja parisuhdeaikaa. Unelmoin myös jollain aikavälillä taloremonttien valmiiksi saamisesta, mutta juuri tällä hetkellä koko ajatus tuntuu stressaavalta. Voisin ottaa valmiin lopputuloksen tarvitsematta nähdä vaivaa!

Haluaisin saada elämän jollain tavalla paremmin haltuun. Enemmän aikaa miehelle, itselle ja perheelle. Tasapaino. Olla parempi äiti.

Uuden vuoden aattona oltiin erään ystäväperheen kanssa Helsingin keskustassa. Ammuttiin raketteja ja käytiin senaatintorilla ja espan puistossa. Sen jälkeen ajeltiin Itä-Helsingissä ja katseltiin raketteja ja lopulta tultiin katsomaan loppuvuoden vaihde telkkarista. Tänään olen tehnyt töitä lähes koko päivän.

On asioita, joista olen onnellinen. Jotkin asiat inspiroivat ja perheen läheisyys tuntuu hyvältä, mutta ison osan ajasta olen ollut kyllä tosi rikki. Tosi väsynyt ja jotenkin tosi riekaleina.

Minulla on ollut aivan parhaat yhteistyökumppanit tänä vuonna. Monta yhteistyötä, jotka ovat oikeasti muuttaneet elämää ja helpottaneet arkea. Instagram-storyssa mainitsin monta yhteistyökumppania tähän, mutta ehkä tähän mainitsen vain yhden. BobW-hotelli yö miehen kanssa! Se on edelleen ainut yö ensimmäisen tytöt syntymän (elokuu 2017) jälkeen, jonka olen viettänyt ilman lapsia ja pisin aika ensimmäisen tytön syntymän jälkeen, jonka olen viettänyt miehen kanssa kahdestaan.

Ensi vuonna pitäisi päättää töistä. Molemmat tytöt menevät päiväkotiin viimeistään elokuussa, kun nuorempikin tyttö on kolmevuotias ja kotihoidontuki päättyy. Eli saattaa olla, että oman yrityksen pyörittämisen lisäksi menen muualle osa-aikatöihin. Aion ensi vuonna lanseerata myös oman YouTube-kanavan, johon julkaisen sisältöä harvakseltaan. Monikanavaisuus on sometyössä hyväksi.

Niitä oli monta. Alkuvuoden yksi korvamadoista oli P!nkin ja Willow Sage Hartin Cover Me In Sunshine. Loppuvuodesta olen kuunnellut enemmän bilemusiikkia Ava Max, Lost Frequences jne. Korvamatoja on ollut oikeasti tosi monta. Jossain vaiheessa taisi olla Arttu Wiskariakin.

Kyllä kai se tästä. Ja jos ei vielä 2022, niin varmaan vuonna 2023 jo helpottaa.