Here we go. Ihailijasi esittää Unelma #5.

Unelmoin koko lapsuuteni ja nuoruuteni, että isona minusta tulisi kirjailija. Olen aina ollut määrätietoinen nainen. Mitä kirjailijan pitää opiskella? Kirjallisuutta, sanoin itselleni. Lukiossa epäröin hiukan. Minulla oli toinenkin unelma. Halusin kotiäidiksi (Unelma #2). Halusin tehdä molempia. Entä jos niin ei kävisikään? Mitä tekisin ennen mestariteokseni julkaisemista? Mistä saisin rahaa. Täytyi laatia suunnitelma B. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä erääseen yliopistoon. Kyseinen yliopisto ei ollut ykkös- eikä kakkos- eikä kolmos- eikä ...vaihtoehtoni. Kuitenkin väliunelmani toteutui: Opiskelin kirjallisuutta yliopistossa. Nyt siitä on monta vuotta.

Yliopisto toi kuitenkin epäilyksiä kirjailijan urasta. Aika, jolloin kirjoitin gradua, oli synkkä. Se jätti arvet, joista olen iloinen ja surullinen ja jotka sattuvat joskus edelleen. En halua käydä sitä enää uudelleen läpi. Pelkään, että jokainen kirja olisi kuin pitkä gradu. Kivikkoinen ja ahdistava. Nukkumattomia öitä, sanomattomia sanoja, tiuskaisuja perheelle, ahdistusta, särkyä ja hyvin vääriä valintoja. Oma koti vain nukkumista varten. Kaikkialla sotkua. Omantunnon kirkuminen, jos en pystynyt tekemään neljää asiaa yhtä aikaa. Aikataulu suihkussa ja vessassa käymiselle. Vessassa aina tietokone mukana. Ei vapaa-aikaa, ei ystäviä, ei perhettä.

Unelman #1 toteuduttua olen miettinyt, kuinka toteuttaisin Unelmaa #5 - kirjailijaksi ryhtymistä. Tämä blogi on vastaus, Unelma #5. Katsotaan, tuleeko joskus vuosien päästä taas nukkumattomia öitä.